"No", sanoi Mummo katsoen hanta tutkivasti kasvoihin, "mika Tarassa on hullusti? Mita sina salailet?" Scarlett katsoi teraviin vanhoihin silmiin ja naki, etta han voisi kertoa totuuden kyynelitta. Ei kukaan voinut itkea Fointainen Mummon seurassa ilman hanen nimenomaista lupaansa. "Aiti on kuollut", sanoi Scarlett soinnuttomasti. Hanen kasivarrellaan olevan kaden ote tiukkeni, kunnes se nipisti, ja keltaisten silmien ryppyiset luomet varahtivat. "Jenkitko hanet tappoivat?" "Han kuoli lavantautiin. Kuoli - paivaa ennenkuin mina tulin kotiin." "Ala ajattele sita", sanoi Mummo ankarasti, ja Scarlett naki hanen nielaisevan. "Enta isasi?" "Isa - isa ei ole entisellaan." "Mita tarkoita? Anna kuulua. Onko han sairas?" "Jarkytys - han on niin kummallinen - han ei ole -" "Ala kayta minulle puhuessasi sellaisia sanontoja kuin etta han ei ole entisellaan. Tarkoitatko, etta han on mennyt sekaisin paastaan?" Oli helpottavaa kuulla totuus noin peittelemattomana. Miten kiltti Mummo Fontaine olikaan, kun ei osoittanut sellaista myotatuntoa, joka olisi pannut itkemaan."