"Levatessaan siina paa painettuna Mammyn rintaa vasten Scarlett hatkahti naita kahta sanaa: raskas taakka. Nama samat sanat olivat surisseet hanen aivoissaan yhta mittaa koko iltapaivan. Nyt han muisti koko laulun, ja se painoi hanen mielensa yha murheellisemmaksi. Viela muutaman paivan kun jaksamme taakkaa kantaa / tuosta viis vaikk'ei koskaan se kevenisikaan! / Viela muutaman paivan kun astumme maantien santaa - "Tuosta viis vaikk'ei koskaan se kevenisikaan", sanat toistuivat hanen vasyneessa mielessaan. Eiko hanen kuormansa milloinkaan keventyisi? Eiko kotiin Taraan tuleminen merkinnytkaan suloista helpotusta, vaan yha uusia taakkoja kannettavaksi?"