REVELATION OF JOHN
Chapter 20
Reve | FinSTLK2 | 20:1 | Näin tulevan taivaasta alas enkelin, jolla oli syvyyden avain ja suuri kahle kädessään. | |
Reve | FinSTLK2 | 20:2 | Hän otti kiinni lohikäärmeen, sen vanhan käärmeen, joka on perkele ja saatana, ja sitoi hänet tuhanneksi vuodeksi | |
Reve | FinSTLK2 | 20:3 | ja heitti hänet syvyyteen ja sulki ja lukitsi sen sinetillä hänen jälkeensä, ettei hän enää villitsisi pakanoita, siihen asti kunnes ne tuhat vuotta ovat kuluneet loppuun. Sen jälkeen hänet pitää päästää irti vähäksi aikaa. | |
Reve | FinSTLK2 | 20:4 | Näin valtaistuimia, ja he istuivat niillä, ja heille annettiin tuomiovalta. Näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa, eivät sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eivätkä käteensä. He elivät ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhat vuotta. | |
Reve | FinSTLK2 | 20:5 | Muut kuolleet eivät alkaneet elää, ennen niiden tuhannen vuoden päättymistä. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. | |
Reve | FinSTLK2 | 20:6 | Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa. Heihin toisella kuolemalla ei ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan tuhat vuotta. | |
Reve | FinSTLK2 | 20:7 | Kun ne tuhat vuotta ovat lopullisesti päättymässä, päästetään saatana vankilastaan, | |
Reve | FinSTLK2 | 20:8 | ja hän lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja, Googia ja Maagogia, kootakseen heidät sotaan, ja niiden luku on kuin meren hiekka. | |
Reve | FinSTLK2 | 20:9 | He nousevat yli maan avaruuden ja piirittävät pyhien leirin ja sen rakastetun kaupungin. Mutta tuli lankeaa taivaasta ja syö heidät. | |
Reve | FinSTLK2 | 20:10 | Perkele, heidän villitsijänsä, heitettiin tuli- ja rikkijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yötä päivää iäisyyksien iäisyyksiin. | |
Reve | FinSTLK2 | 20:11 | Näin suuren, valkoisen valtaistuimen ja sillä istuvan, jonka kasvoja maa ja taivas pakenivat, eikä niille löytynyt paikkaa. | |
Reve | FinSTLK2 | 20:12 | Näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin, ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. | |
Reve | FinSTLK2 | 20:13 | Meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja kuolema ja helvetti antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan. | |
Reve | FinSTLK2 | 20:14 | Kuolema ja helvetti heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. | |