FinSTLK2017 - Ecclesiastes - 12

12:1  Vielä, muista Luojaasi nuoruudessasi ennen kuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, joista olet sanova:

12:2  "Nämä eivät minua miellytä" siihen asti, kunnes aurinko, päivänvalo, kuu ja tähdet pimenevät ja uudet pilvet tulevat sateen jälkeen.

12:3  Silloin huoneen vartijat vapisevat ja voimamiehet käyvät koukkuisiksi ja jauhajanaiset ovat joutilaina, kun ovat vähissä, ja ikkunoista kurkistelijat jäävät pimeään,

12:4  ja kadulle vievät ovet sulkeutuvat, myllyn ääni vaimenee, noustaan linnun lauluun ja kaikki laulun tyttäret hiljentyvät.

12:5  Myös pelätään mäkiä, tiellä on kauhuja, mantelipuu kukkii, heinäsirkalla on taakkansa, ja kapriisin nuppu puhkeaa. Sillä ihminen menee iankaikkiseen majaansa, ja valittajat kiertelevät kaduilla –

12:6  siihen asti, kunnes hopealanka katkeaa, kultamalja särkyy, vesiastia rikkoutuu lähteellä ja ammennuspyörä putoaa särkyneenä kaivoon.

12:7  Tomu palaa maahan, niin kuin on ollutkin, ja henki palaa Jumalan luo, joka on sen antanutkin.

12:8  Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja. Kaikki on turhuutta!

12:9  Sen lisäksi, että saarnaaja oli viisas, hän myös opetti kansalle tietoa, punnitsi, harkitsi ja sommitteli paljon sananlaskuja.

12:10  Saarnaaja etsi löytääkseen kelvollisia sanoja, vilpittömässä mielessä kirjoitettuja, totuuden sanoja.

12:11  Viisaitten sanat ovat kuin tutkaimet ja kootut lauseet kuin isketyt naulat. Ne ovat saman Paimenen antamia.

12:12  Vielä näiden lisäksi: Poikani, ota varoituksesta vaari. Paljolla kirjojen tekemisellä ei ole loppua, ja paljo tutkistelu väsyttää ruumiin.

12:13  Loppusana kaikesta, mitä on kuultu, on tämä: Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä.

12:14  Sillä Jumala tuo kaikki teot tuomiolle, joka kohtaa kaikkea salassa olevaa, olkoon hyvää tai pahaa.