FinSTLK2017 - Revelation of John - 6

6:1  Sitten näin, kuinka Karitsa avasi yhden sineteistä, ja kuulin yhden neljästä olennosta sanovan kuin ukkosen äänellä: "Tule ja katso!"

6:2  Näin, ja katso: valkoinen hevonen, ja sen selässä istuvalla oli jousi, ja hänelle annettiin seppele, ja hän lähti voittajana ja voittamaan.

6:3  Kun Karitsa avasi toisen sinetin, kuulin toisen olennon sanovan: "Tule ja katso!"

6:4  Niin lähti toinen hevonen, tulipunainen, ja sen selässä istuvalle annettiin valta ottaa pois rauha maasta, että ihmiset surmaisivat toisiaan, ja hänelle annettiin suuri miekka.

6:5  Kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin kolmannen olennon sanovan: "Tule ja katso!" Ja näin, ja katso: musta hevonen, ja sen selässä istuvalla oli kädessään vaaka.

6:6  Kuulin ikään kuin äänen neljän olennon keskeltä sanovan: "Koiniks-mitta vehnää yhden denaarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denaarin! Mutta älä turmele öljyä äläkä viiniä."

6:7  Kun Karitsa avasi neljännen sinetin, kuulin neljännen olennon äänen sanovan: "Tule ja katso!"

6:8  Näin, ja katso: harmahtava hevonen! Sen selässä istuvan nimi oli Kuolema, ja Kadotus seurasi hänen mukanaan, ja heidän valtaansa annettiin neljäs osa maasta, annettiin valta tappaa miekalla, nälällä, rutolla ja maan pedoilla.

6:9  Kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin alttarin alla niiden sielut, jotka olivat surmatut Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli.

6:10  He huusivat suurella äänellä sanoen: "Kuinka kauaksi aikaa sinä, pyhä ja tosi Valtias, jätät tuomitsematta ja kostamatta veremme niille, jotka maan päällä asuvat?"

6:11  Heille annettiin kullekin pitkä valkoinen viitta, ja heille sanottiin, että pysyisivät levollisina vielä vähän aikaa, kunnes täyttyy myös heidän palvelustovereidensa ja veljiensä luku, jotka tullaan tappamaan niin kuin heidätkin [tapettiin].

6:12  Näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin. Tuli suuri maanjäristys, ja aurinko meni mustaksi kuin karvainen säkkipuku, ja kuu tuli kuin vereksi,

6:13  ja taivaan tähdet putosivat maahan, niin kuin viikunapuu varistaa raakileensa, kun suuri tuuli sitä ravistelee,

6:14  ja taivas väistyi pois kuin kirjakäärö, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät sijoiltaan.

6:15  Maan kuninkaat, ylimykset, rikkaat, sotapäälliköt, mahtimiehet, ja kaikki orjat ja vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten rotkoihin

6:16  ja sanoivat vuorille ja kallioille: "Langetkaa päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltaan, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta!

6:17  Sillä hänen vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?"