FinSTLK2017 - II Samuel - 21

21:1  Daavidin aikana oli nälänhätä, jota kesti kolme vuotta peräkkäin. Silloin Daavid etsi Herran kasvoja. Herra vastasi: "Saulin tähden, verivelan alaisen suvun tähden, koska hän surmasi gibeonilaisia."

21:2  Kuningas kutsui gibeonilaiset ja puhutteli heitä. Gibeonilaiset eivät olleet israelilaisia, vaan amorilaisten jäljelle jääneitä, ja israelilaiset olivat vannoneet heille valan, mutta Saul oli kiivaillessaan israelilaisten ja Juudan puolesta koettanut hävittää heidät.

21:3  Daavid sanoi gibeonilaisille: "Mitä minun on tehtävä hyväksenne, ja millä minun on sovitettava teidät, että siunaisitte Herran perintöosaa?"

21:4  Gibeonilaiset vastasivat hänelle: "Ei ole meidän ja Saulin sekä hänen sukunsa välillä kysymys hopeasta eikä kullasta, eikä meillä ole valtaa surmata ketään Israelissa." Hän sanoi: "Mitä sitten vaaditte minua tekemään hyväksenne?"

21:5  He vastasivat kuninkaalle: "Sen miehen, joka tahtoi meidät lopettaa ja joka aikoi hävittää meidät, niin ettei meillä olisi missä olla koko Israelin alueella,

21:6  sen miehen jälkeläisistä luovutettakoon meille seitsemän miestä lävistääksemme heidät paaluihin Herralle Saulin, Herran valitun, Gibeassa." Kuningas sanoi: "Minä luovutan."

21:7  Mefibosetin, Saulin pojan Joonatanin pojan, kuningas kuitenkin säästi Herran valan tähden, joka oli heidän välillään, Daavidin ja Joonatanin, Saulin pojan, välillä.

21:8  Kuningas otti Rispan, Aijan tyttären, kaksi poikaa, Armonin ja Mefibosetin, jotka tämä oli synnyttänyt Saulille, sekä Meerabin, Saulin tyttären, viisi poikaa, jotka tämä oli synnyttänyt Adrielille, meholalaisen Barsillain pojalle,

21:9  ja luovutti heidät gibeonilaisten käsiin. Nämä teloittivat heidät vuorella Herran edessä, niin että ne seitsemän sortuivat kaikki yhdessä. Näin heidät surmattiin elonleikkuun ensimmäisinä päivinä, ohranleikkuun alussa.

21:10  Silloin Rispa, Aijan tytär, otti säkin ja levitti sen kalliolle, ja se oli hänen vuoteenaan elonleikkuun alusta siihen asti, kunnes sade taivaasta vuoti heidän päälleen, eikä hän sallinut taivaan lintujen päivällä eikä metsän eläinten yöllä tulla heidän päälleen.

21:11  Kun Daavidille kerrottiin, mitä Rispa, Aijan tytär, Saulin sivuvaimo, oli tehnyt,

21:12  Daavid lähti ja otti Saulin ja hänen poikansa Joonatanin luut Gileadin Jaabeksen miehiltä, jotka olivat varkain ottaneet ne siltä torilta Beet-Seanista, jolle filistealaiset olivat heidät ripustaneet silloin, kun filistealaiset surmasivat Saulin Gilboassa.

21:13  Hän toi sieltä Saulin ja hänen poikansa Joonatanin luut. Myös teloitettujen luut koottiin

21:14  ja haudattiin yhdessä Saulin ja hänen poikansa Joonatanin luiden kanssa Benjaminin maahan Seelaan, Saulin isän, Kiisin, hautaan. Tehtiin kaikki, mitä kuningas oli käskenyt. Sen jälkeen Jumala armahti maata.

21:15  Taas syttyi sota filistealaisten ja Israelin välillä. Daavid lähti palvelijoineen sotimaan filistealaisia vastaan, ja Daavid väsyi.

21:16  Jisbi-Benob, Raafan jälkeläisiä, jonka keihäs painoi kolmesataa sekeliä vaskea ja joka oli puettu uusiin varusteisiin, aikoi surmata Daavidin.

21:17  Mutta Abisai, Serujan poika, tuli hänen avukseen ja löi filistealaisen kuoliaaksi. Daavidin miehet vannottivat hänellä valan sanoen: "Sinä et saa enää lähteä kanssamme taisteluun, ettet sammuttaisi Israelin lamppua."

21:18  Sen jälkeen oli taas taistelu filistealaisten kanssa Goobissa: silloin huusailainen Sibbekai surmasi Safin, joka myös oli Raafan jälkeläisiä.

21:19  Taas oli taistelu filistealaisia vastaan Goobissa, Elhanan, Jare-Ooregimin poika, beetlehemiläinen, surmasi gatilaisen Goljatin, jonka peitsen varsi oli kuin kangastukki.

21:20  Taas oli taistelu Gatissa. Siellä oli kookas mies, jolla oli kuusi sormea kummassakin kädessä ja kuusi varvasta kummassakin jalassa, yhteensä kaksikymmentä neljä. Hänkin polveutui Raafasta.

21:21  Kun hän häpäisi Israelia, surmasi hänet Joonatan, Daavidin veljen Simean poika.

21:22  Nämä neljä polveutuivat gatilaisesta Raafasta. He kaatuivat Daavidin ja hänen palvelijoidensa käden kautta.