FinRK - Zechariah - 7

7:1  Kuningas Daarejaveksen neljäntenä vuotena tuli Sakarjalle Herran sana yhdeksännen kuun, kislev-kuun, neljäntenä päivänä.

7:2  Beetel oli lähettänyt Saretserin ja Regem-Melekin miehineen rukoilemaan Herralta armoa

7:3  ja kysymään Herran Sebaotin temppelin papeilta ja profeetoilta: ”Onko meidän viidennessä kuussa itkettävä ja elettävä pidättyvästi, niin kuin olemme tehneet jo vuosikausia?”

7:4  Silloin minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana:

7:5  ”Sano maan koko kansalle ja papeille näin: ’Kun te olette paastonneet ja pitäneet valittajaisia viidennessä ja seitsemännessä kuussa, jo seitsemänäkymmenenä vuotena, niin oletteko paastonneet minua varten?

7:6  Ja kun olette syöneet ja juoneet, niin ettekö te olekin syöneet ja juoneet omaksi hyväksenne?

7:7  Eivätkö nämä ole ne sanat, jotka Herra julisti aikaisempien profeettojen kautta, kun Jerusalem ja sen ympärillä olevat kaupungit vielä olivat asuttuina ja turvassa, ja myös Etelämaa ja Alankomaa olivat asuttuja?’”

7:8  Sakarjalle tuli vielä tämä Herran sana:

7:9  Näin on Herra Sebaot sanonut: Tuomitkaa oikea tuomio, osoittakaa laupeutta ja armahtavaisuutta toinen toisellenne,

7:10  leskeä ja orpoa, muukalaista ja kurjaa älkää sortako, älkääkä miettikö mielessänne pahaa toisianne vastaan.

7:11  Mutta he kieltäytyivät kuuntelemasta, käänsivät minulle kapinallisina selkänsä ja tukkivat korvansa, etteivät kuulisi.

7:12  Sydämensä he tekivät kovaksi kuin timantti, etteivät kuulisi lakia eivätkä niitä sanoja, jotka Herra Sebaot lähetti Henkensä voimalla aikaisempien profeettojen kautta. Sen vuoksi on tullut Herran Sebaotin suuri viha.

7:13  Niin kuin he eivät kuunnelleet, kun minä kutsuin, niin en minäkään kuunnellut, kun he huusivat apua, sanoo Herra Sebaot.

7:14  Myrskynä minä karkotin heidät kaikkien kansojen sekaan, joita he eivät tunteneet, ja maa jäi heidän jälkeensä autioksi, menijöitä ja tulijoita vaille. Ihanan maan he tekivät autioksi.”