FinRK - Zechariah - 11

11:1  Avaa ovesi, Libanon! Tuli syö sinun setrisi.

11:2  Valita, sypressi, sillä setri on kaatunut, nuo mahtavat on hävitetty. Valittakaa, Baasanin tammet, sillä sankka metsä on sortunut.

11:3  Kuule paimenten valitusta, kun heidän ihanat laitumensa on hävitetty. Kuule nuorten leijonien karjuntaa, kun Jordanin tiheikkö on tuhottu.

11:4  Näin sanoi Herra, minun Jumalani:

11:5  ”Paimenna teuraslampaita, joita niiden ostajat tappavat tuntematta syyllisyyttä ja joista niiden myyjät sanovat: ’Kiitetty olkoon Herra, minä olen rikastunut.’ Niiden paimenetkaan eivät niitä sääli.

11:6  Sillä minä en enää sääli maan asukkaita, sanoo Herra. Minä annan ihmisten joutua toistensa käsiin ja oman kuninkaansa käsiin. He tuhoavat maan, enkä minä pelasta ketään heidän käsistään.”

11:7  Niinpä minä kaitsin teuraslampaita, lampaista kurjimpia. Minä otin itselleni kaksi sauvaa; toiselle annoin nimen Suloisuus, toiselle nimen Yhteys. Sitten minä paimensin lampaita.

11:8  Yhden kuukauden aikana minä hävitin kolme paimenta, sillä minä menetin kärsivällisyyteni lampaita kohtaan, ja nekin tympääntyivät minuun.

11:9  Niin minä sanoin: ”En minä enää teitä paimenna. Kuolkoon, joka kuolee, hävitköön, joka häviää, ja jäljelle jääneet syökööt toinen toisensa lihaa.”

11:10  Ja minä otin sauvani Suloisuuden ja katkaisin sen purkaakseni liittoni, jonka olin tehnyt kaikkien kansojen kanssa.

11:11  Sinä päivänä se purkaantui, ja niin lampaista kurjimmat, jotka olivat noudattaneet tahtoani, tulivat tietämään, että tämä on Herran sana.

11:12  Sitten minä sanoin heille: ”Jos niin hyväksi näette, antakaa minulle palkkani; jos ette, niin olkaa antamatta.” Niin he punnitsivat palkakseni kolmekymmentä hopearahaa.

11:13  Herra sanoi minulle: ”Viskaa ne savenvalajalle, tuo kallis hinta, jonka arvoiseksi he ovat minut arvioineet.” Silloin minä otin ne kolmekymmentä hopearahaa ja viskasin ne savenvalajalle Herran huoneessa.

11:14  Minä katkaisin toisenkin sauvani, Yhteyden, purkaakseni veljeyden Juudan ja Israelin väliltä.

11:15  Sitten Herra sanoi minulle: ”Ota vielä itsellesi mielettömän paimenen varusteet.

11:16  Sillä katso, minä herätän maahan paimenen, joka ei pidä huolta nääntyvästä, ei etsi kadonnutta, ei paranna loukkaantunutta, ei ruoki pystyssä pysyvää. Mutta lihavien lihan hän syö ja halkaisee niiden sorkat.

11:17  Voi mieletöntä paimenta, joka lampaat hylkää! Miekka hänen käsivarteensa ja oikeaan silmäänsä! Kuivettukoon hänen käsivartensa, ja sumentukoon hänen oikea silmänsä!”