I KINGS
Chapter 19
I Ki | FinSTLK2 | 19:1 | Mutta kun Ahab kertoi Iisebelille kaiken, mitä Elia oli tehnyt ja kuinka hän oli tappanut miekalla kaikki profeetat, | |
I Ki | FinSTLK2 | 19:2 | Iisebel lähetti sanansaattajan Elian luo ja käski sanoa: "Jumalat rangaiskoot minua nyt ja vasta, jollen minä huomenna tähän aikaan tee sinulle samaa, mikä jokaiselle näistä on tehty." | |
I Ki | FinSTLK2 | 19:3 | Kun Elia sen näki, hän nousi ja lähti matkaan pelastaakseen henkensä ja tuli Beersebaan, joka on Juudan aluetta. | |
I Ki | FinSTLK2 | 19:4 | Hän jätti sinne palvelijansa, mutta meni itse erämaahan päivämatkan päähän. Hän tuli ja istuutui kinsteripensaan juurelle. Hän toivotti itselleen kuolemaa ja sanoi: "Jo riittää, Herra, ota henkeni, sillä minä en ole isiäni parempi." | |
I Ki | FinSTLK2 | 19:5 | Hän paneutui makuulle ja nukahti kinsteripensaan juurelle. Mutta katso, enkeli kosketti häntä ja sanoi hänelle: "Nouse ja syö." | |
I Ki | FinSTLK2 | 19:6 | Kun hän katsahti, niin, katso, hänen päänsä takana oli kuumennetuilla kivillä paistettu leipäkakku ja vesiastia. Niin hän söi, joi ja pani jälleen maata. | |
I Ki | FinSTLK2 | 19:7 | Mutta Herran enkeli kosketti häntä vielä toisen kerran ja sanoi: "Nouse ja syö, sillä muuten käy matka sinulle liian pitkäksi." | |
I Ki | FinSTLK2 | 19:8 | Hän nousi, söi ja joi. Hän kulki sen ruuan voimalla neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä Jumalan vuorelle, Hoorebille, asti. | |
I Ki | FinSTLK2 | 19:9 | Siellä hän meni luolaan ja yöpyi siinä. Mutta katso, Herran sana [tuli] hänelle: hän kysyi häneltä: "Mitä sinä teet täällä, Elia?" | |
I Ki | FinSTLK2 | 19:10 | Hän vastasi: "Olen totisesti kiivaillut Herran, Jumalan Sebaotin, puolesta. Sillä israelilaiset ovat hylänneet liittosi, hajottaneet alttarisi ja tappaneet miekalla profeettasi. Minä olen yksin jäänyt jäljelle, mutta minunkin henkeäni he väijyvät ottaakseen sen." | |
I Ki | FinSTLK2 | 19:11 | Hän sanoi: "Mene ulos ja asetu vuorelle Herran eteen." Katso, Herra kulki ohi, ja suuri ja raju myrsky, joka halkoi vuoret ja särki kalliot, kävi Herran edellä, mutta Herra ei ollut myrskyssä. Myrskyn jälkeen tuli maanjäristys, mutta Herra ei ollut maanjäristyksessä. | |
I Ki | FinSTLK2 | 19:12 | Maanjäristyksen jälkeen tuli tulta, mutta Herra ei ollut tulessa. Tulen jälkeen tuli hiljainen tuulen hyminä. | |
I Ki | FinSTLK2 | 19:13 | Kun Elia sen kuuli, hän peitti kasvonsa viitallaan, meni ulos ja asettui luolan suulle. Katso, hänelle puhui ääni ja sanoi: "Mitä sinä teet täällä, Elia?" | |
I Ki | FinSTLK2 | 19:14 | Hän vastasi: "Olen totisesti kiivaillut Herran, Jumalan Sebaotin, puolesta. Sillä israelilaiset ovat hylänneet liittosi, hajottaneet alttarisi ja tappaneet miekalla profeettasi. Minä olen yksin jäänyt jäljelle, mutta minunkin henkeäni he väijyvät ottaakseen sen." | |
I Ki | FinSTLK2 | 19:15 | Herra sanoi hänelle: "Lähde takaisin samaa tietä, jota tulit, erämaan kautta Damaskoon. Mene ja voitele Hasael Aramin kuninkaaksi. | |
I Ki | FinSTLK2 | 19:16 | Voitele Jeehu, Nimsin poika, Israelin kuninkaaksi. Ja voitele sijaasi profeetaksi Elisa, Saafatin poika, Aabel-Meholasta. | |
I Ki | FinSTLK2 | 19:17 | On tapahtuva näin: joka välttää Hasaelin miekan, sen surmaa Jeehu, ja joka välttää Jeehun miekan, sen surmaa Elisa. | |
I Ki | FinSTLK2 | 19:18 | Mutta jätän jäljelle Israeliin seitsemäntuhatta: kaikki polvet, jotka eivät ole notkistuneet Baalille, ja kaikki suut, jotka eivät ole suudelleet häntä." | |
I Ki | FinSTLK2 | 19:19 | Hän lähti sieltä ja kohtasi Elisan, Saafatin pojan, kun tämä oli kyntämässä. Kaksitoista härkäparia kulki hänen edellään, ja hän ajoi itse kahdettatoista. Kulkiessaan hänen ohitseen Elia heitti viittansa hänen päälleen. | |
I Ki | FinSTLK2 | 19:20 | Hän jätti härät, riensi Elian jälkeen ja sanoi: "Salli minun ensin suudella isääni ja äitiäni, sitten seuraan sinua." Elia sanoi hänelle: "Mene, mutta tule takaisin. Tiedäthän, mitä olen sinulle tehnyt." | |