FinPR - Psalms - 2

2:1  Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?

2:2  Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan:

2:3  "Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä".

2:4  Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä.

2:5  Kerran hän on puhuva heille vihassansa, peljättävä heitä hirmuisuudessaan:

2:6  "Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni".

2:7  Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: "Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.

2:8  Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi.

2:9  Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, niinkuin saviastian sinä särjet heidät."

2:10  Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari.

2:11  Palvelkaa Herraa pelvolla ja iloitkaa vavistuksella.

2:12  Antakaa suuta pojalle, ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä hänen vihansa syttyy äkisti. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.