FinPR - Psalms - 78

78:1  Aasafin mietevirsi. Kuuntele, kansani, minun opetustani, kallistakaa korvanne minun suuni sanoille.

78:2  Minä avaan suuni mietelmiin, tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia.

78:3  Mitä olemme kuulleet, minkä olemme saaneet tietää ja mitä isämme ovat meille kertoneet,

78:4  sitä me emme heidän lapsiltansa salaa, vaan me kerromme tulevalle polvelle Herran ylistettävistä teoista, hänen voimastansa ja ihmeistänsä, jotka hän on tehnyt.

78:5  Hän asetti todistuksen Jaakobiin, hän sääti Israeliin lain ja käski meidän isiemme julistaa ne lapsillensa,

78:6  että jälkipolvi saisi ne tietää, saisivat tietää vastedes syntyvät lapset, ja nekin nousisivat ja kertoisivat niistä lapsillensa.

78:7  Niin nämä panisivat uskalluksensa Jumalaan eivätkä unhottaisi Jumalan tekoja, vaan ottaisivat hänen käskyistänsä vaarin.

78:8  Ja niin ei heistä tulisi, niinkuin heidän isistänsä, kapinoitseva ja niskoitteleva polvi, sukupolvi, jonka sydän ei pysynyt lujana ja jonka henki ei pysynyt uskollisena Jumalalle.

78:9  Efraimin lapset, asestetut jousimiehet, kääntyivät pakoon taistelun päivänä.

78:10  Eivät he pitäneet Jumalan liittoa, eivät tahtoneet vaeltaa hänen lakinsa mukaan,

78:11  vaan he unhottivat hänen suuret tekonsa ja hänen ihmeensä, jotka hän heille näytti.

78:12  Heidän isiensä nähden hän ihmeitä teki Egyptin maassa, Sooanin kedolla.

78:13  Hän halkaisi meren ja vei heidät sen läpi, hän seisotti vedet roukkioksi.

78:14  Hän johdatti heitä päivän aikaan pilvellä ja tulen valolla kaiket yöt.

78:15  Hän halkoi kalliot erämaassa ja juotti heitä runsaasti, kuin syvistä vesistä.

78:16  Hän juoksutti puroja kalliosta ja vuodatti virtanaan vettä.

78:17  Yhä he kuitenkin tekivät syntiä häntä vastaan ja olivat uppiniskaisia Korkeimmalle erämaassa.

78:18  He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä, vaatien ruokaa himonsa tyydyttämiseksi.

78:19  Ja he puhuivat Jumalaa vastaan sanoen: "Voikohan Jumala kattaa pöydän erämaassa?

78:20  Katso, hän kyllä kallioon iski, ja vedet vuotivat ja purot tulvivat; mutta voiko hän antaa myös leipää tai hankkia kansallensa lihaa?"

78:21  Sentähden Herra, kun hän sen kuuli, julmistui; ja tuli syttyi Jaakobissa, ja Israelia vastaan nousi viha,

78:22  koska he eivät uskoneet Jumalaan eivätkä luottaneet hänen apuunsa.

78:23  Hän käski pilviä korkeudessa ja avasi taivaan ovet;

78:24  hän satoi heille ruuaksi mannaa, hän antoi heille taivaan viljaa.

78:25  Ihmiset söivät enkelien leipää; hän lähetti heille evästä yllin kyllin.

78:26  Hän nosti taivaalle itätuulen ja ajoi voimallaan esiin etelätuulen;

78:27  hän antoi sataa heille lihaa kuin tomua, siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa;

78:28  hän pudotti ne leirinsä keskeen, yltympäri asuntonsa.

78:29  Niin he söivät ja tulivat kylläisiksi; mitä he olivat himoinneet, sitä hän salli heidän saada.

78:30  Eivät olleet he vielä himoansa tyydyttäneet, ja ruoka oli vielä heidän suussaan,

78:31  kun heitä vastaan jo nousi Jumalan viha: hän tappoi heidän voimakkaimpansa ja kaatoi maahan Israelin nuoret miehet.

78:32  Mutta sittenkin he yhä vielä tekivät syntiä eivätkä uskoneet hänen ihmeitänsä.

78:33  Sentähden hän lopetti heidän päivänsä niinkuin tuulahduksen, antoi heidän vuottensa päättyä äkilliseen perikatoon.

78:34  Kun hän surmasi heitä, kysyivät he häntä, kääntyivät ja etsivät Jumalaa.

78:35  He muistivat, että Jumala oli heidän kallionsa, ja että Jumala, Korkein, oli heidän lunastajansa.

78:36  Mutta he pettivät häntä suullaan ja valhettelivat hänelle kielellänsä;

78:37  sillä heidän sydämensä ei ollut vakaa häntä kohtaan, eivätkä he olleet uskolliset hänen liitossansa.

78:38  Mutta hän on laupias, antaa anteeksi rikkomukset eikä tahdo hukuttaa. Sentähden hän usein kääntyi vihastansa eikä antanut kaiken kiivautensa nousta.

78:39  Sillä hän muisti, että he ovat liha, tuulahdus, joka menee eikä enää palaja.

78:40  Kuinka usein he niskoittelivat häntä vastaan korvessa ja murehduttivat hänen mielensä erämaassa!

78:41  Ja yhä edelleen he kiusasivat Jumalaa ja vihoittivat Israelin Pyhän.

78:42  He eivät muistaneet hänen kättänsä, eivät sitä päivää, jona hän päästi heidät ahdistajasta,

78:43  jona hän teki tunnustekonsa Egyptissä ja ihmeensä Sooanin kedolla,

78:44  muutti heidän virtansa vereksi, niin etteivät he voineet vesiojistaan juoda;

78:45  lähetti heidän sekaansa paarmoja, jotka heitä söivät, ja sammakoita, jotka tuottivat heille häviötä;

78:46  antoi heidän satonsa tuhosirkoille ja heinäsirkoille heidän vaivannäkönsä;

78:47  hävitti rakeilla heidän viiniköynnöksensä ja raekivillä heidän metsäviikunapuunsa;

78:48  antoi heidän karjansa alttiiksi rakeille ja heidän laumansa salamoille.

78:49  Hän lähetti heitä vastaan vihansa hehkun, kiivastuksen, vihastuksen ja ahdistuksen, parven pahoja enkeleitä.

78:50  Hän raivasi tien vihallensa, ei säästänyt heidän sielujansa kuolemasta, vaan antoi heidän henkensä ruton valtaan.

78:51  Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä, miehuuden ensimmäiset Haamin majoista.

78:52  Mutta kansansa hän pani liikkeelle kuin lampaat ja johdatti heitä erämaassa kuin laumaa.

78:53  Hän johti heitä turvallisesti, heidän ei tarvinnut peljätä; mutta heidän vihollisensa peitti meri.

78:54  Ja hän vei heidät pyhälle alueellensa, vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut.

78:55  Hän karkoitti pakanat pois heidän tieltänsä, jakoi ne heille arvalla perintöosaksi ja antoi Israelin sukukuntain asua niiden majoissa.

78:56  Mutta niskoittelullaan he kiusasivat Jumalaa, Korkeinta, eivätkä ottaneet hänen todistuksistansa vaaria,

78:57  vaan luopuivat pois ja olivat uskottomia isiensä lailla, kävivät kelvottomiksi kuin veltto jousi.

78:58  He vihoittivat hänet uhrikukkuloillansa ja herättivät hänen kiivautensa epäjumaliensa kuvilla.

78:59  Jumala kuuli sen ja julmistui, ja hän hylkäsi Israelin peräti.

78:60  Hän hylkäsi asumuksensa Siilossa, majan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle.

78:61  Hän salli väkevyytensä joutua vankeuteen ja kunniansa vihollisten käsiin.

78:62  Hän antoi kansansa alttiiksi miekalle ja julmistui perintöosaansa.

78:63  Heidän nuorukaisensa kulutti tuli, ja heidän neitsyensä jäivät häälauluja vaille.

78:64  Heidän pappinsa kaatuivat miekkaan, eivätkä heidän leskensä voineet itkuja itkeä.

78:65  Silloin Herra heräsi niinkuin nukkuja, niinkuin viinin voittama sankari.

78:66  Hän löi vihollisensa pakoon, tuotti heille ikuisen häpeän.

78:67  Hän hylkäsi myös Joosefin majan eikä valinnut Efraimin sukukuntaa,

78:68  vaan valitsi Juudan sukukunnan, Siionin vuoren, jota hän rakastaa.

78:69  Ja hän rakensi pyhäkkönsä korkeuksien tasalle, rakensi sen kuin maan, jonka hän on perustanut ikiajoiksi.

78:70  Hän valitsi Daavidin, palvelijansa, ja otti hänet lammastarhoista.

78:71  Hän toi hänet imettäväisten lammasten jäljestä kaitsemaan kansaansa, Jaakobia, ja Israelia, perintöosaansa.

78:72  Ja Daavid kaitsi heitä vilpittömin sydämin ja johti heitä taitavalla kädellä.