FinPR92 - Song of Solomon - 8

8:1  Neito: Olisitpa oma veljeni, äitini imettämä! Saisin suudella sinua kun kohtaamme, eikä kukaan moittisi minua.

8:2  Saisin ottaa sinut mukaani, saisin viedä sinut äitini taloon. Siellä sinä opastaisit minua ja minä antaisin juodaksesi maustettua viiniä ja granaattiomenoitteni mehua.

8:3  Hänen vasen kätensä on pääni alla, hänen oikea kätensä hyväilee minua.

8:4  Minä vannotan teitä, Jerusalemin tytöt: älkää häiritkö rakkauttamme, älkää häiritkö, ennen kuin itse haluamme herätä!

8:5  Muut: Kuka tuolta tulee? Kuka saapuu autiolta kedolta rakastettuunsa nojaten? Neito: Omenapuun alla minä herätin rakkautesi, siellä, missä sinä sait alkusi, siellä, missä äitisi alkoi sinua odottaa.

8:6  Paina minut sinetiksi sydäntäsi vasten, pane sinetiksi ranteesi nauhaan. Rakkaus on väkevä kuin kuolema, kiivas ja kyltymätön kuin tuonela. Sen hehku on tulen hehkua, sen liekki on Herran liekki.

8:7  Suuret vedet eivät voi sitä sammuttaa, virran tulva ei vie sitä mukanaan. Jos joku tarjoaisi talot ja tavarat rakkauden hinnaksi, hän saisi vain toisten pilkan.

8:8  Muut: Meillä on pikkusisar, jolla ei vielä ole rintoja. Mitä me teemme sisarellemme, kun häntä aletaan kysellä?

8:9  Jos hän olisi muuri, hopeasakaroin sen varustaisimme! Jos hän olisi ovi, vahvistaisimme sen setrilaudoin.

8:10  Neito: Muuri minä olenkin, ja rintani ovat kuin tornit! Mutta kun rakastettuni tulee, olen antautumaan valmis.

8:11  Mies: Salomolla oli viinitarha Baal-Hamonissa. Sen hedelmistä maksaisi kuka vain tuhat sekeliä hopeaa, ja siksi kuningas pani sinne vartijat.

8:12  Minun yksin on oma viinitarhani. Pidä tuhantesi, Salomo! Vartijoillekin anna parisataa!

8:13  Mies: Rakkaani, puutarhan kukka, kaikki odottavat kutsuasi. Kutsu minut!

8:14  Neito: Tule, rakkaani! Riennä kuin gaselli, kuin nuori peura tuoksuville vuorille!