FinSTLK2017 - Isaiah - 11

11:1  Mutta Iisain kannosta puhkeaa Virpi, ja Vesa versoo hänen juuristaan.

11:2  Hänen päällään lepää Herran Henki, viisauden ja ymmärryksen Henki, neuvon ja voiman Henki, tiedon ja Herran pelon Henki.

11:3  Hän haluaa Herran pelkoa. Hän ei tuomitse silmän näöltä eikä jaa oikeutta korvan kuulolta,

11:4  vaan tuomitsee kurjat vanhurskaasti ja jakaa oikein oikeutta maan nöyrille. Suunsa sauvalla hän lyö maata, surmaa jumalattoman huultensa Henkäyksellä.

11:5  Vanhurskaus on hänen lanteittensa vyö ja totuus hänen lanteittensa side.

11:6  Susi asuu karitsan kanssa, ja pantteri makaa kilin vieressä. Vasikka, nuori leijona ja syöttöhärkä ovat yhdessä, ja pieni poika niitä paimentaa.

11:7  Lehmä ja karhu käyvät laitumella, niiden vasikat ja pennut makaavat yhdessä, ja leijona syö rehua kuin nauta.

11:8  Imeväinen leikittelee kyyn kololla, ja vieroitettu kurottaa kätensä käärmeen luolaan.

11:9  Ei missään pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta, niin kuin vedet peittävät meren.

11:10  Sinä päivänä pakanat etsivät Iisain juurta, joka on kansojen lippuna, ja hänen asumuksensa on oleva kunniaa täynnä.

11:11  Sinä päivänä Herra vielä toisen kerran ojentaa kätensä hankkiakseen itselleen kansansa jäännöksen, joka on jäljellä Assurissa, Egyptissä, Patroksessa, Kuusissa, Eelamissa, Sinearissa, Hamatissa ja merensaarilla.

11:12  Hän nostaa viirin pakanakansoille ja kokoaa Israelin karkotetut miehet, ja Juudan hajotetut naiset hän kerää maan neljästä äärestä.

11:13  Silloin katoaa Efraimin kateus, ja Juudan vihat häviävät. Efraim ei kadehdi Juudaa, eikä Juuda vihaa Efraimia.

11:14  Niin he lentävät länteen päin filistealaisten niskaan. Yhdessä he ryöstävät Idän miehiä. Edom ja Mooab joutuvat heidän käsiinsä, ammonilaiset heidän alamaisikseen.

11:15  Herra vihkii tuhon omaksi Egyptin merenlahden ja vihansa hehkussa kohottaa kätensä Eufrat-virtaa vastaan, lyö sen hajalle seitsemäksi puroksi ja tekee sen sandaalein kuljettavaksi.

11:16  Siitä tulee valtatie hänen kansansa jäännökselle, joka on jäljellä Assurissa, niin kuin tuli Israelille silloin, kun se lähti Egyptin maasta.