FinSTLK2017 - Isaiah - 34

34:1  Astukaa esiin, te kansat, ja kuulkaa; te kansakunnat, ottakaa varteen. Kuulkoon maa ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja kaikki, mikä siitä kasvaa.

34:2  Sillä Herra on vihastunut kaikkiin kansoihin ja kiivastunut kaikkiin heidän joukkoihinsa. Hän on vihkinyt heidät tuhon omiksi, jättänyt heidät teurastettaviksi.

34:3  Heidän surmattunsa heitetään pois, ja niiden raadoista nousee löyhkä, ja vuoret valuvat heidän vertaan.

34:4  Kaikki taivaan joukot menehtyvät, taivas kääritään kokoon kuin kirja, ja kaikki sen joukot varisevat alas, niin kuin lehdet varisevat viinipuusta, niin kuin raakileet viikunapuusta.

34:5  Sillä miekkani taivaassa on juopunut. Katso, se iskee alas Edomiin tuomioksi kansalle, jonka olen vihkinyt tuhoon.

34:6  Herran miekka on verta täynnä, rasvaa helmeilevä, karitsojen ja kauristen verta, pässien munuaisrasvaa. Sillä Herralla on uhri Bosrassa, suuri teurastus Edomin maassa.

34:7  Re'eem-eläimiä kaatuu yhteen joukkoon, mulleja härkien mukana. Heidän maansa juopuu verestä, ja heidän multansa helmeilee rasvaa.

34:8  Sillä Herralla on koston päivä, maksun vuosi Siionin asian puolesta.

34:9  Edomin purot muuttuvat pieksi ja sen multa laavaksi, sen maa tulee palavaksi pieksi.

34:10  Se ei sammu yöllä eikä päivällä, iäti nousee siitä savu. Se on oleva raunioina polvesta polveen, siellä ei kulje kukaan, iankaikkisesta iankaikkiseen.

34:11  Sen perivät pelikaanit ja siilit, pöllöt ja korpit asuvat siellä. Hän vetää sen yli autiuden mittanuoran ja tyhjyyden luotilangan.

34:12  Siellä ei ole enää ylimyksiä huutamassa ketään kuninkaaksi, kaikki sen ruhtinaat ovat poissa.

34:13  Sen palatsit kasvavat orjantappuroita, sen linnat nokkosia ja ohdakkeita. Siitä tulee sakaalien asunto ja strutsien tyyssija.

34:14  Siellä erämaan eläimet ja sakaalit yhtyvät, vuohipukit tapaavat toisiaan. Siellä öinen kulkija saa yksin rauhan ja löytää lepopaikan.

34:15  Siellä nuolikäärme pesii ja laskee munansa, kuorii ne ja kiertyy kerälle pimentoonsa. Sinne haarahaukatkin kokoontuvat yhteen.

34:16  Etsikää Herran kirjasta ja lukekaa: näistä ei tule puuttumaan yhtään eikä yksikään ole toistaan kaipaava. – "Sillä minun suuni on niin käskenyt." – Hänen Henkensä on koonnut ne yhteen.

34:17  Hän on heittänyt arpaa niiden kesken, ja hänen kätensä on jakanut sen niille mittanuoralla. Ne perivät sen ikiajoiksi ja asuvat siellä polvesta polveen.