Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
ISAIAH
Prev Up Next Toggle notes
Chapter 52
Isai FinSTLK2 52:1  Nouse, nouse, pukeudu voimaasi, Siion; pukeudu juhlapukuusi, Jerusalem, sinä pyhä kaupunki. Sillä ei koskaan enää astu sisällesi ympärileikkaamaton eikä saastainen.
Isai FinSTLK2 52:2  Pudista päältäsi tomu, nouse istuimellesi, Jerusalem. Irrota kahleet kaulastasi, sinä, vangittu tytär Siion.
Isai FinSTLK2 52:3  Sillä näin sanoo Herra: Ilmaiseksi teidät myytiin, rahatta teidät lunastetaan.
Isai FinSTLK2 52:4  Sillä näin sanoo Herra, Herra: Kansani meni ensin alas Egyptiin asumaan siellä muukalaisena, ja sitten Assur sorti sitä syyttä.
Isai FinSTLK2 52:5  Nyt, mitä minulla on tekemistä täällä, sanoo Herra, kun kansani on viety pois ilmaiseksi? Sen valtiaat elämöivät, sanoo Herra, ja nimeäni pilkataan alati, kaiket päivät.
Isai FinSTLK2 52:6  Sen tähden kansani on tunteva nimeni. Sen tähden se on sinä päivänä tunteva, että minä olen se, joka sanon: "Katso, minä se olen."
Isai FinSTLK2 52:7  Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa, ilmoittaa hyvän sanoman, joka julistaa pelastusta, sanoo Siionille: "Sinun Jumalasi on kuningas!"
Isai FinSTLK2 52:8  Kuule! Vartijasi korottavat äänensä, kaikki he riemuitsevat, sillä he näkevät silmästä silmään, kuinka Herra palaa Siioniin.
Isai FinSTLK2 52:9  Huutakaa ilosta, riemuitkaa, kaikki te Jerusalemin rauniot, sillä Herra lohduttaa kansansa, lunastaa Jerusalemin.
Isai FinSTLK2 52:10  Herra paljastaa pyhän käsivartensa kaikkien kansojen nähden, ja kaikki maan ääret saavat nähdä Jumalamme autuuden.
Isai FinSTLK2 52:11  Pois, pois! Lähtekää sieltä, älkää koskeko saastaiseen. Lähtekää sen keskeltä, puhdistautukaa, te Herran astioiden kantajat.
Isai FinSTLK2 52:12  Sillä teidän ei tarvitse lähteä kiireellä eikä kulkea paeten, sillä Herra käy teidän edellänne, Israelin Jumala seuraa suojananne.
Isai FinSTLK2 52:13  Katso, palvelijani menestyy, hän on nouseva, kohoava ja sangen korkea oleva.
Isai FinSTLK2 52:14  Niin kuin monet kauhistuivat häntä – sillä niin runneltu, ei enää ihmisen kaltainen, oli hänen muotonsa, hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten hahmo –
Isai FinSTLK2 52:15  niin hän on vihmova monet kansat ja hänen tähtensä kuninkaat sulkevat suunsa. Sillä mitä heille ei ole koskaan kerrottu, sen he saavat nähdä, mitä he eivät ole kuulleet, sen he saavat tajuta.