Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
ISAIAH
Prev Up Next
Chapter 23
Isai FinSTLK2 23:1  Profeettasana Tyyrosta. Valittakaa, te Tarsiin laivat, sillä se on hävitetty talottomaksi, paikaksi, johon ei kuljeta. Kittiläisten maasta he saivat tämän tiedon.
Isai FinSTLK2 23:2  Mykistykää, te rantamaan asukkaat! Siidonin kauppamiehet, merenkulkijat, täyttivät sinut.
Isai FinSTLK2 23:3  Suuria vesiä kulki Siihorin siemen, Niilivirran vilja. Se oli Tyyron sato, ja siitä tuli kansojen kauppatavara.
Isai FinSTLK2 23:4  Häpeä, Siidon, sillä näin sanoo meri, meren linnoitus: "En ole kivuissa ollut, en ole synnyttänyt, en ole kasvattanut nuorukaisia enkä saattanut neitsyitä suuriksi."
Isai FinSTLK2 23:5  Kun tämä kuullaan Egyptissä, vavistaan Tyyron kuulumisia.
Isai FinSTLK2 23:6  Menkää Tarsiiseen. Valittakaa, te rantamaan asukkaat.
Isai FinSTLK2 23:7  Onko tämä remuava kaupunkinne, jonka alku on kaukaa menneisyydestä, se, jonka jalat kuljettivat kauas muukalaisena asumaan?
Isai FinSTLK2 23:8  Kuka on tämän päättänyt Tyyron osalle, kruunujen jakelijan, jonka kauppamiehet olivat ruhtinaita, kauppiaat kunnioitettuja kautta maan?
Isai FinSTLK2 23:9  Herra Sebaot on sen päättänyt häväistäkseen kaiken ylvästelyn koreuden tähden ja saattaakseen kaikki maan kunnioitetut halveksituiksi.
Isai FinSTLK2 23:10  Tulvi yli maasi, tytär Tarsis kuin Niilivirta. Enää ei ole patoa.
Isai FinSTLK2 23:11  Hän on ojentanut kätensä meren yli ja järkyttänyt valtakunnat. Herra on antanut käskyn Kanaania vastaan, että sen linnoitukset hävitettäkööt.
Isai FinSTLK2 23:12  Hän sanoo: "Älä enää ilakoi, sinä häväisty neitsyt, tytär Siidon. Nouse, mene kittiläisten maahan; et sinä sielläkään saa levätä.
Isai FinSTLK2 23:13  Katso, kaldealaisten maa, kansa, jota ei ollut enää olemassa, jonka Assur oli valmistanut erämaan eläimille, – he pystyttävät vartiotorninsa, he kukistavat sen palatsit, tekevät sen raunioiksi.
Isai FinSTLK2 23:14  Valittakaa, te Tarsiin laivat, sillä hävitetty on teidän linnoituksenne."
Isai FinSTLK2 23:15  Siihen aikaan Tyyro unohdetaan seitsemäksikymmeneksi vuodeksi, jotka ovat kuin saman kuninkaan aikaa. Seitsemänkymmenen vuoden kuluttua käy Tyyron, niin kuin porton laulussa sanotaan:
Isai FinSTLK2 23:16  "Ota lyyra, kierrä kaupunkia, sinä unohdettu portto; soita kauniisti, laula vireästi, että sinut muistettaisiin!"
Isai FinSTLK2 23:17  Sitten seitsemänkymmenen vuoden kuluttua Herra katsoo Tyyron puoleen, ja se pääsee jälleen portonpalkoilleen ja tekee huorin kaikkien maan valtakuntien kanssa, mitä maan päällä on.
Isai FinSTLK2 23:18  Mutta sen voitto ja palkka on oleva Herralle pyhitetty. Sitä ei koota eikä talleteta, vaan sen voitto on tuleva niille, jotka Herran edessä asuvat, runsaaksi ravinnoksi ja jaloksi vaatetukseksi.