REVELATION OF JOHN
Chapter 19
Reve | FinPR92 | 19:1 | Tämän jälkeen kuulin taivaasta mahtavan äänen, ikään kuin suuri kansanjoukko olisi laulanut: -- Halleluja! Pelastuksen tuo meidän Jumalamme, hänen on kirkkaus ja voima. | |
Reve | FinPR92 | 19:2 | Oikeat ja vanhurskaat ovat hänen tuomionsa. Hän on tuominnut suuren porton, joka turmeli maailman iljetyksillään, hän on kostanut portolle palvelijoidensa veren. | |
Reve | FinPR92 | 19:4 | Kaksikymmentäneljä vanhinta ja ne neljä olentoa heittäytyivät kasvoilleen Jumalan eteen ja osoittivat kunnioitustaan hänelle, joka istuu valtaistuimella. He sanoivat: -- Aamen. Halleluja! | |
Reve | FinPR92 | 19:5 | Ja valtaistuimelta kuului ääni: -- Ylistäkää meidän Jumalaamme, kaikki te hänen palvelijansa, te, jotka häntä pelkäätte, pienet ja suuret! | |
Reve | FinPR92 | 19:6 | Sitten kuulin äänen, joka oli kuin suuren kansanjoukon kohinaa, kuin suurten vesien pauhua ja voimakasta ukkosen jylinää. Se lausui: -- Halleluja! Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias, on ottanut kuninkuuden. | |
Reve | FinPR92 | 19:7 | Iloitkaamme ja riemuitkaamme, antakaamme hänelle kunnia! Nyt on tullut Karitsan häiden aika. Hänen morsiamensa on valmiina, | |
Reve | FinPR92 | 19:8 | hänen ylleen on puettu hääpuku, hohtavan valkea pellavapuku. Se pellavapuku tarkoittaa pyhien vanhurskaita tekoja. | |
Reve | FinPR92 | 19:9 | Enkeli sanoi minulle: "Kirjoita: Autuaita ne, jotka on kutsuttu Karitsan hääaterialle." Ja hän jatkoi: "Nämä ovat tosia Jumalan sanoja." | |
Reve | FinPR92 | 19:10 | Minä heittäydyin hänen jalkoihinsa kumartaakseni häntä, mutta hän sanoi: "Älä tee niin! Minä olen vain Jumalan palvelija, niin kuin sinä ja veljesi, jotka olette Jeesuksen todistajia. Jumalaa sinun tulee kumartaa!" Jeesuksen todistajissa on profetoimisen Henki. | |
Reve | FinPR92 | 19:11 | Minä näin taivaan avoinna: näin valkoisen hevosen ja sen selässä miehen. Hän on uskollinen ja totuudellinen, hän tuomitsee ja taistelee vanhurskaasti. | |
Reve | FinPR92 | 19:12 | Hänen silmänsä olivat kuin tulen liekit, hänellä oli päässään monta kruunua, ja häneen oli kirjoitettu nimi, jota ei tunne kukaan muu kuin hän itse. | |
Reve | FinPR92 | 19:14 | Hänen jäljessään tulivat taivaan sotajoukot, valkoisilla hevosilla ratsastavat soturit, joiden puku oli hohtavan valkeaa pellavaa. | |
Reve | FinPR92 | 19:15 | Hänen suustaan lähtee terävä miekka. Sillä miekalla hän lyö kansoja, hän paimentaa niitä rautaisella sauvalla ja polkee viinikuurnassa kaikkivaltiaan Jumalan hehkuvan vihan viinin. | |
Reve | FinPR92 | 19:16 | Hänen viittaansa on reiden kohdalle kirjoitettu nimi: kuninkaiden Kuningas, herrojen Herra. | |
Reve | FinPR92 | 19:17 | Sitten näin enkelin, joka seisoi ylhäällä auringossa. Hän huusi kovalla äänellä kaikille linnuille, jotka lensivät korkealla taivaan laella: "Tulkaa, kokoontukaa Jumalan juhla-aterialle! | |
Reve | FinPR92 | 19:18 | Saatte syödä kuninkaiden lihaa, sotapäälliköiden ja mahtimiesten lihaa, ratsujen ja ratsastajien lihaa, kaikkien lihaa, niin vapaiden kuin orjien, niin pienten kuin suurten." | |
Reve | FinPR92 | 19:19 | Sitten näin, että peto ja maailman kuninkaat sotajoukkoineen olivat kokoontuneet yhteen käydäkseen taisteluun ratsastajaa ja hänen sotajoukkoaan vastaan. | |
Reve | FinPR92 | 19:20 | Mutta peto otettiin kiinni, samoin väärä profeetta, joka pedon nimissä oli tehnyt tunnustekoja ja johtanut harhaan sen merkin ottaneet ja sen kuvaa kumartaneet ihmiset. Ne molemmat heitettiin elävinä tuliseen järveen rikinkatkuisten lieskojen keskelle. | |