FinRK - Ruth - 2

2:1  Noomilla oli miehensä Elimelekin puolelta mahtava ja rikas sukulainen, nimeltä Booas.

2:2  Mooabilainen Ruut sanoi Noomille: ”Voisinko mennä pellolle poimimaan tähkiä jonkun jäljessä, joka olisi minulle suosiollinen?” Noomi vastasi hänelle: ”Mene, tyttäreni!”

2:3  Niin Ruut lähti poimimaan tähkiä eräälle pellolle elonkorjaajien jäljessä. Hän osui sattumalta peltopalstalle, joka kuului Elimelekin sukua olevalle Booakselle.

2:4  Juuri silloin Booas tuli Beetlehemistä ja sanoi elonkorjaajille: ”Herra olkoon teidän kanssanne!” He vastasivat hänelle: ”Herra siunatkoon sinua!”

2:5  Booas kysyi palvelijaltaan, joka oli leikkuuväen päällysmiehenä: ”Kenen tuo nuori nainen on?”

2:6  Leikkuuväen päällysmiehenä toimiva palvelija vastasi: ”Hän on se nuori mooabilaisnainen, joka tuli Noomin mukana Mooabin maasta.

2:7  Hän pyysi, että saisi poimia ja koota tähkiä lyhteiden väliltä sadonkorjaajien jäljessä. Niin hän tuli ja on ollut jalkeilla aamusta tähän saakka. Vasta äsken hän vähän istahti majassa.”

2:8  Booas sanoi Ruutille: ”Kuulehan, tyttäreni! Älä mene poimimaan toisten pelloille äläkä lähde pois täältä, vaan pysyttele täällä minun palvelijattarieni kanssa.

2:9  Pidä silmällä, millä pellolla leikataan, ja kulje elonkorjaajien jäljessä. Minä olen kieltänyt palvelijoitani koskemasta sinuun. Kun sinun tulee jano, mene astioiden luo ja juo palvelijoiden ammentamaa vettä.”

2:10  Silloin Ruut heittäytyi kunnioitusta osoittaen kasvoilleen ja sanoi hänelle: ”Miksi olet minulle suosiollinen ja osoitat minulle huomiota, vaikka minä olen muukalainen?”

2:11  Booas vastasi hänelle: ”Minulle on kerrottu kaikki, mitä olet tehnyt anoppisi hyväksi miehesi kuoltua ja kuinka jätit isäsi, äitisi ja synnyinmaasi ja lähdit kansan luo, jota et ennen tuntenut.

2:12  Herra hyvittäköön sinulle tekosi, ja tulkoon sinulle täysi palkka Herralta, Israelin Jumalalta, jonka siipien alta olet tullut etsimään turvaa.”

2:13  Ruut sanoi: ”Minä olen saanut osakseni suosiosi, herrani, sillä sinä olet lohduttanut minua ja puhutellut palvelijatartasi ystävällisesti, vaikka minä en ole yhdenkään palvelijattaresi vertainen.”

2:14  Ruoka-ajan tultua Booas sanoi Ruutille: ”Tule tänne, ota leipää syödäksesi ja kasta palasesi hapanviiniin.” Ruut istui leikkuuväen viereen, ja Booas ojensi hänelle paahdettuja jyviä. Hän söi kyllikseen, ja ruokaa jäi tähteeksikin.

2:15  Kun hän sitten nousi poimimaan, Booas käski palvelijoitaan sanoen: ”Antakaa hänen poimia myös lyhteiden väliltä, ettekä te saa loukata häntä.

2:16  Voittepa vetää lyhteistäkin tähkiä ja jättää ne hänen poimittavikseen, ettekä saa nuhdella häntä.”

2:17  Ruut poimi pellolla iltaan asti. Sitten hän pui, mitä oli saanut poimituksi, ja ohria tuli noin eefa-mitan verran.

2:18  Hän kantoi ne kaupunkiin ja näytti anopilleen, mitä oli poiminut. Ruut otti esille myös sen, mitä oli jäänyt jäljelle hänen syötyään kyllikseen, ja antoi anopilleen.

2:19  Tämä sanoi hänelle: ”Missä olet tänään poiminut? Missä teit työtä? Siunattu olkoon se, joka on osoittanut sinulle huomiota.” Ruut kertoi anopilleen, kenen luona hän oli työskennellyt, ja sanoi: ”Se mies, jonka luona olin tänään työssä, on nimeltään Booas.”

2:20  Noomi sanoi miniälleen: ”Siunatkoon häntä Herra, joka ei ole lakannut osoittamasta uskollisuuttaan eläviä ja kuolleita kohtaan.” Noomi sanoi hänelle vielä: ”Se mies on sukulaisemme ja yksi sukulunastajistamme.”

2:21  Mooabilainen Ruut sanoi: ”Mies sanoi minulle myös: ’Pysyttele minun palvelijoitteni mukana siihen asti, että he saavat leikatuksi kaiken viljan, mitä minulla on.’”

2:22  Noomi sanoi miniälleen Ruutille: ”Hyvä on, tyttäreni, lähde hänen palvelijattariensa mukaan, niin sinua ei loukata toisten pelloilla.”

2:23  Ruut pysytteli Booaksen palvelijattarien seurassa poimien tähkiä, kunnes ohran ja vehnän leikkuu oli lopussa. Hän asui anoppinsa luona.