RUTH
Chapter 3
Ruth | FinRK | 3:1 | Ruutin anoppi Noomi sanoi miniälleen: ”Tyttäreni, minäpä hankin sinulle turvapaikan, että sinun kävisi hyvin. | |
Ruth | FinRK | 3:2 | Kuulehan nyt! Booas, jonka palvelijattarien kanssa olit, on sukulaisemme. Tänä iltana hän viskaa ohria puimatantereella. | |
Ruth | FinRK | 3:3 | Peseydy nyt, voitele itsesi, pukeudu ja mene puimatantereelle. Älä kuitenkaan anna miehen huomata itseäsi, ennen kuin hän on syönyt ja juonut. | |
Ruth | FinRK | 3:4 | Kun hän käy levolle, pane merkille se paikka, johon hän käy makaamaan. Mene sitten, nosta peitettä hänen jalkopäästään ja käy siihen makaamaan. Hän sanoo sinulle, mitä sinun on tehtävä.” | |
Ruth | FinRK | 3:6 | Ruut meni alas puimatantereelle ja teki aivan niin kuin hänen anoppinsa oli häntä käskenyt. | |
Ruth | FinRK | 3:7 | Booas söi ja joi ja tuli hyville mielin. Sitten hän meni maata viljakasan viereen. Ruut tuli hiljaa, nosti peitettä hänen jalkojensa kohdalta ja kävi siihen makuulle. | |
Ruth | FinRK | 3:8 | Puoliyön aikaan mies hätkähti, hapuili ympärilleen ja havaitsi naisen makaamassa jalkopäässään. | |
Ruth | FinRK | 3:9 | Booas kysyi: ”Kuka sinä olet?” Hän vastasi: ”Minä olen Ruut, palvelijattaresi. Levitä viittasi palvelijattaresi yli, sillä sinä olet minun sukulunastajani.” | |
Ruth | FinRK | 3:10 | Booas vastasi: ”Herra siunatkoon sinua, tyttäreni! Sinä olet osoittanut uskollisuuttasi nyt vielä kauniimmin kuin aikaisemmin, kun et ole kulkenut nuorten miesten jäljessä, et köyhien etkä rikkaitten. | |
Ruth | FinRK | 3:11 | Ja nyt, tyttäreni, älä pelkää! Minä teen sinulle kaiken, mitä pyydät, sillä kansani keskuudessa jokainen pitää sinua kelpo naisena. | |
Ruth | FinRK | 3:12 | Totta on, että minä olen sukulunastaja, mutta on toinenkin sukulunastaja, joka on lähempää sukua kuin minä. | |
Ruth | FinRK | 3:13 | Jää tähän yöksi. Jos hän huomenna lunastaa sinut, niin hyvä, lunastakoon. Jollei hän kuitenkaan halua lunastaa sinua, niin minä lunastan sinut, niin totta kuin Herra elää. Lepää siinä aamuun asti.” | |
Ruth | FinRK | 3:14 | Ruut lepäsi hänen jalkopäässään aamuun asti, mutta nousi ennen kuin kukaan saattoi vielä tuntea toistaan. Booas ajatteli: ”Kunpa kukaan ei saisi tietää, että tämä nainen on tullut puimatantereelle.” | |
Ruth | FinRK | 3:15 | Hän sanoi: ”Tuo tänne viitta, joka on ylläsi, ja pitele sitä.” Ruut piteli viittaa, ja Booas mittasi siihen kuusi mittaa ohria ja pani ne hänen selkäänsä. Sitten Booas meni kaupunkiin. | |
Ruth | FinRK | 3:16 | Kun Ruut tuli anoppinsa luo, tämä kysyi: ”Oletko se sinä, tyttäreni?” Ruut kertoi hänelle kaiken, mitä mies oli hänelle tehnyt. | |
Ruth | FinRK | 3:17 | Hän sanoi: ”Nämä kuusi mittaa ohria hän antoi minulle ja sanoi: ’Et saa mennä tyhjin käsin anoppisi luo.’” | |