Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
II CHRONICLES
Prev Up Next Toggle notes
Chapter 32
II C FinSTLK2 32:1  Näiden tapausten ja Hiskian vakaan vaelluksen jälkeen tuli Sanherib, Assurin kuningas, ja hyökkäsi Juudaan, piiritti sen varustettuja kaupunkeja ja aikoi valloittaa ne itselleen.
II C FinSTLK2 32:2  Kun Hiskia näki Sanheribin tulevan ja olevan aikeessa sotia Jerusalemia vastaan,
II C FinSTLK2 32:3  hän neuvotteli päämiestensä ja soturiensa kanssa tukkiakseen vesilähteet, jotka olivat kaupungin ulkopuolella, ja he kannattivat häntä siinä.
II C FinSTLK2 32:4  Kokoontui paljon kansaa, ja he tukkivat kaikki lähteet ja puron, joka juoksee sen seudun läpi, sillä he sanoivat: "Miksi Assurin kuninkaat tultuaan löytäisivät runsaasti vettä?"
II C FinSTLK2 32:5  Hän rohkaisi mielensä, rakensi koko revityn osan muuria ja korotti torneja ja teki sen ulkopuolelle toisen muurin, varusti Millon Daavidin kaupungissa ja teetti paljon heittoaseita ja kilpiä.
II C FinSTLK2 32:6  Hän asetti sotapäälliköitä kansalle ja kokosi heidät luokseen aukealle kaupungin portin eteen ja puhui ystävällisesti heille ja sanoi:
II C FinSTLK2 32:7  "Olkaa lujat ja rohkeat, älkää pelätkö älkääkä arkailko Assurin kuningasta ja kaikkea joukkoa, joka on hänen kanssaan, sillä se, joka on kanssamme, on suurempi kuin se, joka on hänen kanssaan.
II C FinSTLK2 32:8  Hänen kanssaan on lihan käsivarsi, mutta meidän kanssamme on Herra, Jumalamme, meitä auttamassa ja sotiamme sotimassa." Kansa luotti Hiskian, Juudan kuninkaan, sanoihin.
II C FinSTLK2 32:9  Tämän jälkeen Sanherib, Assurin kuningas, ollessaan itse koko sotavoimansa kanssa Laakiin edustalla, lähetti palvelijoitaan Jerusalemiin Hiskian, Juudan kuninkaan, luo ja kaikkien Jerusalemissa olevien Juudan miesten luo ja käski sanoa:
II C FinSTLK2 32:10  "Näin sanoo Sanherib, Assurin kuningas: Mihin te luotatte, kun jäätte Jerusalemiin saarroksiin?
II C FinSTLK2 32:11  Eikö Hiskia viettele teitä ja saata teitä kuolemaan nälkään ja janoon, kun hän sanoo: Herra, meidän Jumalamme, pelastaa meidät Assurin kuninkaan käsistä?
II C FinSTLK2 32:12  Eikö tämä sama Hiskia ole poistanut hänen uhrikukkuloitaan ja alttareitaan ja sanonut Juudalle ja Jerusalemille näin: 'Yhden ainoan alttarin edessä teidän on kumartaen rukoiltava ja sillä poltettava uhreja'?
II C FinSTLK2 32:13  Ettekö tiedä, mitä minä ja isäni olemme tehneet muiden maiden kaikille kansoille? Ovatko näiden maiden kansojen jumalat voineet pelastaa maatansa käsistäni?
II C FinSTLK2 32:14  Onko kukaan isieni tuhoamien kansojen kaikista jumalista voinut pelastaa kansaansa käsistäni? Kuinka sitten Jumalanne voisi pelastaa teidät minun käsistäni?
II C FinSTLK2 32:15  Älkää siis antako Hiskian näin pettää ja vietellä itseänne älkääkä uskoko häntä, sillä ei minkään kansan eikä minkään valtakunnan jumala ole voinut pelastaa kansaansa käsistäni tai isieni käsistä, saati sitten teidän Jumalanne: ei hän pelasta teitä minun käsistäni."
II C FinSTLK2 32:16  Hänen palvelijansa puhuivat vielä enemmän Herraa Jumalaa ja hänen palvelijaansa Hiskiaa vastaan.
II C FinSTLK2 32:17  Hän kirjoitti myös kirjeen herjatakseen Herraa, Israelin Jumalaa, ja puhuakseen häntä vastaan. Siinä sanottiin näin: "Niin kuin muiden maiden kansojen jumalat eivät ole pelastaneet kansojansa minun käsistäni, niin ei Hiskiankaan Jumala ole pelastava kansaansa minun käsistäni."
II C FinSTLK2 32:18  Jerusalemin kansalle, jota oli muurilla, he huusivat kovalla äänellä juudan kielellä nostaakseen heissä pelon ja kauhun, että saisivat kaupungin valloitetuksi.
II C FinSTLK2 32:19  He puhuivat Jerusalemin Jumalasta kuin muiden maiden kansojen jumalista, jotka ovat ihmiskätten tekoa.
II C FinSTLK2 32:20  Mutta kuningas Hiskia ja profeetta Jesaja, Aamosin poika, rukoilivat tämän tähden ja huusivat taivaan puoleen.
II C FinSTLK2 32:21  Herra lähetti enkelin, joka tuhosi kaikki soturit, ruhtinaat ja päälliköt Assurin kuninkaan leirissä, niin että hän häpeä kasvoillaan palasi takaisin maahansa. Kun hän kerran meni jumalansa temppeliin, kaatoivat hänet siellä miekalla ne, jotka olivat lähteneet hänen omasta ruumiistaan.
II C FinSTLK2 32:22  Näin Herra vapahti Hiskian ja Jerusalemin asukkaat Sanheribin, Assurin kuninkaan, käsistä ja kaikkien käsistä, ja hän johdatti heitä joka taholla.
II C FinSTLK2 32:23  Monet toivat Herralle lahjoja Jerusalemiin ja Hiskialle, Juudan kuninkaalle, kalleuksia, ja hän kohosi sen jälkeen kaikkien kansojen silmissä.
II C FinSTLK2 32:24  Niihin aikoihin Hiskia sairastui ja oli kuolemaisillaan. Niin hän rukoili Herraa, ja hän vastasi hänelle ja antoi tapahtua hänelle ihmeen.
II C FinSTLK2 32:25  Mutta Hiskia ei palkinnut hyvää hyvällä, vaan hänen sydämensä ylpistyi. Sen vuoksi hänen ja Juudan ja Jerusalemin osaksi tuli viha.
II C FinSTLK2 32:26  Mutta kun Hiskia nöyrtyi sydämensä ylpeydestä, hän ja Jerusalemin asukkaat, Herran viha ei kohdannut heitä Hiskian päivinä.
II C FinSTLK2 32:27  Hiskialle tuli hyvin paljon rikkautta ja kunniaa. Hän hankki itselleen aarrekammioita hopeaa, kultaa, kalliita kiviä, hajuaineita, kilpiä ja kaikkia kallisarvoisia esineitä varten,
II C FinSTLK2 32:28  varastohuoneita jyvä-, viini- ja öljysatoa varten ja talleja kaikille juhdille ja karjalaumoja tarhoihin.
II C FinSTLK2 32:29  Hän rakennutti itselleen myös kaupunkeja ja hankki suuret laumat lampaita ja vuohia ja nautakarjaa, sillä Jumala oli antanut hänelle hyvin suuren omaisuuden.
II C FinSTLK2 32:30  Hiskia myös tukki Giihonin veden yläjuoksun ja johti veden alas, länteen päin, Daavidin kaupunkiin. Hiskia menestyi kaikessa, mitä hän teki.
II C FinSTLK2 32:31  Niinpä Jumala ainoastaan koetellakseen häntä ja tullakseen tuntemaan kaiken, mitä hänen sydämessään oli, jätti hänet Baabelin ruhtinasten lähettiläiden valtaan, jotka olivat lähetetyt hänen luokseen tiedustelemaan ihmettä, joka oli tapahtunut maassa.
II C FinSTLK2 32:32  Mitä muuta on kerrottavaa Hiskiasta ja hänen hurskaista teoistaan, katso, se on kirjoitettuna profeetta Jesajan, Aamosin pojan, näyssä, Juudan ja Israelin kuningasten kirjassa.
II C FinSTLK2 32:33  Hiskia meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin siihen, mistä noustaan Daavidin jälkeläisten haudoille. Koko Juuda ja Jerusalemin asukkaat osoittivat hänelle kunniaa, kun hän kuoli. Hänen poikansa Manasse tuli kuninkaaksi hänen jälkeensä.