Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
GENESIS
Prev Up Next Toggle notes
Chapter 22
Gene FinRK 22:1  Näiden tapausten jälkeen Jumala koetteli Abrahamia ja sanoi hänelle: ”Abraham!” Hän vastasi: ”Tässä olen.”
Gene FinRK 22:2  Jumala sanoi: ”Ota ainoa poikasi Iisak, jota rakastat, ja mene Moorian maahan ja uhraa hänet siellä polttouhriksi sillä vuorella, jonka minä sinulle sanon.”
Gene FinRK 22:3  Abraham nousi varhain seuraavana aamuna, satuloi aasinsa ja otti mukaansa kaksi palvelijaa ja poikansa Iisakin. Pilkottuaan polttouhripuita hän lähti kulkemaan kohti paikkaa, jonka Jumala oli hänelle ilmoittanut.
Gene FinRK 22:4  Kolmantena päivänä Abraham nosti katseensa ja näki sen paikan kaukaa.
Gene FinRK 22:5  Silloin hän sanoi palvelijoilleen: ”Jääkää te tähän aasin kanssa. Minä ja poika menemme tuonne rukoilemaan ja palaamme sitten luoksenne.”
Gene FinRK 22:6  Abraham otti polttouhripuut ja pani ne poikansa Iisakin selkään. Itse hän otti käteensä tulen ja veitsen, ja he kulkivat yhdessä.
Gene FinRK 22:7  Iisak sanoi isälleen Abrahamille: ”Isä!” Tämä vastasi: ”Tässä olen, poikani.” Iisak sanoi: ”Tässä on tuli ja halot, mutta missä on lammas polttouhriksi?”
Gene FinRK 22:8  Abraham vastasi: ”Jumala kyllä katsoo itselleen lampaan polttouhriksi, poikani.” He kulkivat edelleen yhdessä
Gene FinRK 22:9  ja tulivat paikkaan, josta Jumala oli Abrahamille puhunut. Abraham rakensi sinne alttarin, latoi halot sen päälle, sitoi poikansa Iisakin ja pani hänet alttarille halkojen päälle.
Gene FinRK 22:10  Sitten Abraham ojensi kätensä ja tarttui veitseen teurastaakseen poikansa,
Gene FinRK 22:11  mutta Herran enkeli huusi hänelle taivaasta: ”Abraham, Abraham!” Hän vastasi: ”Tässä olen.”
Gene FinRK 22:12  Enkeli sanoi: ”Älä koske poikaan äläkä tee hänelle mitään, sillä nyt minä tiedän, että sinä pelkäät Jumalaa, koska et kieltänyt minulta ainoaa poikaasi.”
Gene FinRK 22:13  Kun Abraham kohotti katseensa, hän näki takanaan pässin, joka oli takertunut sarvistaan pensaikkoon. Hän meni, otti pässin ja uhrasi sen polttouhriksi poikansa sijasta.
Gene FinRK 22:14  Abraham pani sen paikan nimeksi ”Herra näkee”. Siksi vielä tänäkin päivänä sanotaan: ”Vuorella, jolla Herra ilmestyy.”
Gene FinRK 22:15  Herran enkeli huusi uudelleen taivaasta Abrahamille:
Gene FinRK 22:16  ”Näin sanoo Herra: ’Koska sinä teit tämän etkä säästänyt ainoaa poikaasi, minä vannon itseni kautta,
Gene FinRK 22:17  että minä totisesti siunaan sinua ja teen sinun jälkeläisesi lukuisiksi kuin taivaan tähdet ja merenrannan hiekanjyvät, ja sinun jälkeläisesi valtaavat vihollistensa portit.
Gene FinRK 22:18  Sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, koska sinä kuuntelit minun ääntäni.’”
Gene FinRK 22:19  Sitten Abraham palasi palvelijoidensa luo. He lähtivät yhdessä Beersebaan, ja Abraham jäi sinne asumaan.
Gene FinRK 22:20  Näiden tapausten jälkeen Abrahamille kerrottiin: ”Milka on synnyttänyt poikia sinun veljellesi Naahorille:
Gene FinRK 22:21  Uusin, hänen esikoisensa, tämän veljen Buusin ja Kemuelin, Aramin isän,
Gene FinRK 22:22  sekä Kesedin, Hason, Pildaksen, Jidlafin ja Betuelin.”
Gene FinRK 22:23  Betuelille syntyi Rebekka. Nämä kahdeksan Milka synnytti Naahorille, Abrahamin veljelle.
Gene FinRK 22:24  Naahorin sivuvaimo, nimeltään Reuma, synnytti myös lapsia: Tebahin, Gahamin, Tahaksen ja Maakan.