FinRK - Genesis - 12

12:1  Herra sanoi Abramille: ”Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.

12:2  Minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinua ja teen nimesi suureksi, ja sinä tulet olemaan siunauksena.

12:3  Minä siunaan ne, jotka siunaavat sinua, ja kiroan sen, joka kiroaa sinua, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki maailman sukukunnat.”

12:4  Abram lähti, niin kuin Herra oli hänelle puhunut, ja Loot meni hänen kanssaan. Abram oli Haaranista lähtiessään seitsemänkymmenenviiden vuoden ikäinen.

12:5  Abram otti mukaan vaimonsa Saarain, veljenpoikansa Lootin ja kaiken omaisuuden, jonka he olivat koonneet, sekä palvelijat, jotka he olivat hankkineet Haaranissa. He lähtivät kulkemaan kohti Kanaaninmaata ja saapuivat sinne.

12:6  Abram kulki maan halki Sikemin seuduille, Mooren tammelle asti. Siihen aikaan maassa asuivat kanaanilaiset.

12:7  Siellä Herra ilmestyi Abramille ja sanoi: ”Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan.” Niin Abram rakensi sinne alttarin Herralle, joka oli ilmestynyt hänelle.

12:8  Sieltä hän siirtyi vuoristoon, joka on Beetelistä itään, ja pystytti telttansa niin, että Beetel oli länsipuolella ja Ai itäpuolella. Hän rakensi sinne alttarin Herralle ja huusi avuksi Herran nimeä.

12:9  Abram lähti sieltä ja kulki yhä edemmäs Negeviin päin.

12:10  Maahan tuli nälänhätä, ja Abram meni Egyptiin asuakseen siellä jonkin aikaa, sillä nälänhätä maassa oli kova.

12:11  Tultuaan lähelle Egyptiä hän sanoi vaimolleen Saaraille: ”Kuulehan, minä tiedän, että sinä olet kaunis nainen.

12:12  Kun egyptiläiset näkevät sinut, he sanovat: ’Tämä on hänen vaimonsa.’ He tappavat minut mutta antavat sinun elää.

12:13  Sano siis, että olet minun sisareni, jotta minun kävisi hyvin sinun takiasi ja minä jäisin henkiin sinun ansiostasi.”

12:14  Kun Abram tuli Egyptiin, egyptiläiset näkivät, että Abramin vaimo oli hyvin kaunis.

12:15  Faraon ruhtinaat näkivät Abramin vaimon ja ylistivät häntä faraolle, ja niin hänet otettiin faraon hoviin.

12:16  Myös Abramia kohdeltiin hyvin Saarain vuoksi. Hän sai lampaita ja vuohia, nautoja ja aaseja, palvelijoita ja palvelijattaria, aasintammoja ja kameleita.

12:17  Mutta Herra löi faraota ja hänen hoviaan kovilla vitsauksilla Abramin vaimon Saarain tähden.

12:18  Silloin farao kutsui Abramin luokseen ja sanoi: ”Mitä oletkaan minulle tehnyt! Miksi et sanonut minulle, että hän on sinun vaimosi?

12:19  Miksi sanoit: ’Hän on sisareni’, niin että saatoin ottaa hänet vaimokseni? Tässä on vaimosi, ota hänet ja mene.”

12:20  Sitten farao antoi miehilleen Abramista käskyn, ja nämä saattoivat pois maasta hänet ja hänen vaimonsa ja kaiken, mitä hänellä oli.