FinSTLK2017 - II Kings - 6

6:1  Profeetanoppilaat sanoivat Elisalle: "Katso, huone, jossa istumme edessäsi, on meille liian ahdas.

6:2  Menkäämme siis Jordanille ja tuokaamme sieltä kukin yksi hirsi ja rakentakaamme sinne huone, missä voimme istua." Hän sanoi: "Menkää."

6:3  Eräs heistä sanoi: "Suvaitse tulla palvelijasi kanssa." Hän sanoi: "Minä tulen."

6:4  Niin hän meni heidän kanssaan. Jordanille tultuaan he hakkasivat puita.

6:5  Mutta erään heistä kaataessa puuta kirposi kirves veteen. Niin hän huusi ja sanoi: "Voi, herrani, se oli vielä lainattu!"

6:6  Jumalan mies kysyi: "Mihin se kirposi?" Niin hän näytti hänelle paikan. Silloin hän veisti puupalan ja heitti sen siihen ja sai kirveen nousemaan pinnalle.

6:7  Sitten hän sanoi: "Nosta se ylös." Mies ojensi kätensä ja otti sen.

6:8  Kun Aramin kuningas oli sodassa Israelia vastaan, hän neuvotteli palvelijoidensa kanssa ja sanoi: "Siihen ja siihen paikkaan asetun leiriin."

6:9  Mutta Jumalan mies lähetti Israelin kuninkaalle sanan: "Varo, ettet mene siihen paikkaan, sillä aramilaiset ovat asettuneet sinne."

6:10  Israelin kuningas lähetti sanan siihen paikkaan, jonka Jumalan mies oli hänelle sanonut. Näin tämä varoitti häntä, ja hän oli siellä varuillaan. Eikä se tapahtunut ainoastaan kerran tai kahdesti.

6:11  Aramin kuninkaan sydän tuli tästä levottomaksi, ja hän kutsui palvelijansa ja sanoi heille: "Ettekö voi ilmaista minulle, kuka meikäläisistä pitää Israelin kuninkaan puolta?"

6:12  Silloin eräs hänen palvelijoistaan sanoi: "Ei niin, herrani, kuningas, vaan profeetta Elisa, joka on Israelissa, ilmaisee Israelin kuninkaalle nekin sanat, jotka puhut makuuhuoneessasi."

6:13  Hän sanoi: "Menkää ja katsokaa, missä hän on, niin lähetän ottamaan hänet kiinni." Hänelle ilmoitettiin: "Katso, hän on Dootanissa."

6:14  Hän lähetti sinne hevosia ja sotavaunuja ja suuren sotajoukon. He tulivat sinne yöllä ja ympäröivät kaupungin.

6:15  Kun Jumalan miehen palvelija nousi aamulla varhain ja meni ulos, katso, sotajoukko, hevoset ja sotavaunut piirittivät kaupunkia. Hänen palvelijansa sanoi hänelle: "Voi, herrani, mitä me nyt teemme?"

6:16  Hän sanoi: "Älä pelkää, sillä niitä, jotka ovat kanssamme, on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssaan."

6:17  Elisa rukoili ja sanoi: "Herra, avaa hänen silmänsä, että hän näkisi." Herra avasi palvelijan silmät, ja hän näki, ja katso: vuori oli täynnä tulisia hevosia ja tulisia vaunuja Elisan ympärillä.

6:18  Kun viholliset sitten tulivat häntä vastaan, Elisa rukoili Herraa ja sanoi: "Sokaise tämä väki." Hän sokaisi heidät Elisan pyynnön mukaan.

6:19  Elisa sanoi heille: "Ei tämä ole oikea tie, eikä tämä ole oikea kaupunki. Seuratkaa minua, niin minä vien teidät sen miehen luo, jota te etsitte." Sitten hän vei heidät Samariaan.

6:20  Mutta kun he tulivat Samariaan, Elisa sanoi: "Herra, avaa näiden silmät, että he näkisivät." Silloin Herra avasi heidän silmänsä, ja he näkivät, ja katso: he olivat keskellä Samariaa.

6:21  Kun Israelin kuningas näki heidät, hän sanoi Elisalle: "Surmaanko heidät, isäni, surmaanko heidät?"

6:22  Hän sanoi: "Älä surmaa. Surmaatko ne, jotka otat vangiksi miekallasi ja jousellasi? Pane heidän eteensä ruokaa ja juomaa heidän syödä ja juoda. Menkööt sitten takaisin herransa luo."

6:23  Tämä valmisti heille suuren aterian, ja kun he olivat syöneet ja juoneet, hän päästi heidät menemään, ja he menivät herransa luo. Aramilaisia partiojoukkoja ei enää tullut Israelin maahan.

6:24  Sen jälkeen Benhadad, Aramin kuningas, kokosi kaiken sotajoukkonsa ja tuli ja piiritti Samarian.

6:25  Silloin syntyi Samariassa heidän sitä piirittäessään suuri nälänhätä, niin että aasinpää maksoi kahdeksankymmentä hopeasekeliä ja neljännes kab-mittaa kyyhkysen lantaa viisi hopeasekeliä.

6:26  Kun Israelin kuningas käveli muurin päällä, huusi muuan nainen hänelle ja sanoi: "Auta, herrani, kuningas."

6:27  Hän vastasi: "Ellei Herra auta sinua, niin mistä minä hankin sinulle apua? Puimatantereeltako vai viinikuurnasta?"

6:28  Kuningas sanoi hänelle: "Mikä sinun on?" Hän vastasi: "Tämä nainen sanoi minulle: 'Anna tänne poikasi syödäksemme hänet tänä päivänä, niin syömme huomenna minun poikani.'

6:29  Me keitimme minun poikani ja söimme hänet. Minä sanoin toisena päivänä hänelle: 'Anna tänne poikasi syödäksemme hänet.' Mutta hän piilotti poikansa."

6:30  Kun kuningas kuuli naisen sanat, hän repäisi vaatteensa kävellessään muurin päällä. Kansa näki, että hänellä oli vaatteiden alla säkki, paljaalla iholla.

6:31  Hän sanoi: "Jumala rangaiskoon minua nyt ja vasta, jos Elisan, Saafatin pojan, pää tänä päivänä jää hänen hartioilleen."

6:32  Elisa istui talossaan, ja vanhimmat istuivat hänen luonaan. Mutta kuningas oli lähettänyt miehen edellään. Ennen kuin sanansaattaja tuli hänen luokseen, hän sanoi vanhimmille: "Näettekö, kuinka se murhamiehen poika lähettää hakkaamaan minulta päätä poikki? Mutta kun sanansaattaja tulee, katsokaa, että suljette oven ja pidätte oven kiinni häneltä. Eivätkö hänen herransa askeleet kuulu jo hänen perässään?"

6:33  Hänen vielä puhuessaan heidän kanssaan tuli sanansaattaja hänen luokseen ja sanoi: "Katso, tämä onnettomuus tulee Herralta, miksi minä enää odottaisin Herraa?"