FinSTLK2017 - II Samuel - 12

12:1  Herra lähetti Naatanin Daavidin luo. Kun hän tuli hänen luokseen, hän sanoi hänelle: "Kaksi miestä oli samassa kaupungissa, toinen rikas ja toinen köyhä.

12:2  Rikkaalla oli lampaita ja nautoja hyvin paljon.

12:3  Mutta köyhällä ei ollut muuta kuin yksi ainoa pieni karitsa, jonka hän oli ostanut. Hän elätti sitä, ja se kasvoi hänen luonaan yhdessä hänen lastensa kanssa: se söi hänen leipäpalastaan, joi hänen maljastaan, makasi hänen sylissään ja oli hänelle kuin tytär.

12:4  Rikkaalle miehelle tuli vieras. Mutta hän ei raskinut ottaa omia lampaitaan eikä nautojaan valmistaakseen ruokaa matkamiehelle, joka oli tullut hänen luokseen, vaan hän otti köyhän miehen karitsan ja valmisti sen miehelle, joka oli tullut hänen luokseen."

12:5  Daavid vihastui kovin siihen mieheen ja sanoi Naatanille: "Niin totta kuin Herra elää: mies, joka on tämän tehnyt, on kuoleman oma.

12:6  Mutta karitsa hänen on korvattava nelinkertaisesti, koska hän teki näin ja koska hän ei tuntenut sääliä."

12:7  Naatan sanoi Daavidille: "Sinä olet se mies. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi ja pelastanut sinut Saulin käsistä.

12:8  Olen antanut sinulle herrasi linnan ja antanut herrasi vaimot syliisi. Olen antanut sinulle Israelin ja Juudan heimot. Jos tämä olisi vähän, antaisin sinulle vielä sekä sitä että tätä.

12:9  Miksi olet pitänyt halpana Herran sanan ja tehnyt sitä, mikä on pahaa hänen silmissään? Heettiläisen Uurian olet surmannut miekalla, olet tappanut hänet ammonilaisten miekalla, ja hänen vaimonsa olet ottanut vaimoksesi.

12:10  Sen tähden miekka ei ole milloinkaan väistyvä suvustasi, koska olet pitänyt halpana minut ja ottanut vaimoksesi heettiläisen Uurian vaimon.

12:11  Näin sanoo Herra: Katso, minä nostatan sinulle onnettomuuden omasta perheestäsi, ja silmiesi edessä otan vaimosi ja annan heidät toiselle, ja hän on makaava vaimojesi kanssa tämän auringon nähden.

12:12  Sillä sinä olet tehnyt tekosi salassa, mutta minä teen tämän koko Israelin ja auringon nähden.'"

12:13  Daavid sanoi Naatanille: "Olen tehnyt syntiä Herraa vastaan." Naatan sanoi Daavidille: "Niin on myös Herra antanut syntisi anteeksi. Sinä et kuole.

12:14  Mutta koska tällä teolla olet saattanut Herran viholliset pilkkaamaan häntä, niin se poika, joka sinulle on syntynyt, kuolee."

12:15  Naatan meni kotiinsa. Herra löi lasta, jonka Uurian vaimo oli Daavidille synnyttänyt, että se sairastui vaikeasti.

12:16  Silloin Daavid etsi Jumalaa pojan tähden, ja Daavid paastosi, ja aina kun hän tuli kotiinsa, makasi hän yötä paljaalla maalla.

12:17  Hänen hovinsa vanhimmat menivät hänen luokseen saadakseen hänet nousemaan ylös maasta, mutta hän ei tahtonut, eikä hän syönyt mitään heidän kanssaan.

12:18  Seitsemäntenä päivänä lapsi kuoli. Mutta Daavidin palvelijat eivät uskaltaneet ilmoittaa hänelle, että lapsi oli kuollut, sillä he ajattelivat: "Katso, kun me puhuimme hänelle lapsen vielä eläessä, hän ei kuullut meitä. Kuinka voisimme sitten sanoa hänelle, että lapsi on kuollut? Hän voisi tehdä itselleen pahaa."

12:19  Mutta kun Daavid näki, että hänen palvelijansa kuiskailivat keskenään, hän käsitti, että lapsi oli kuollut. Silloin Daavid kysyi palvelijoiltaan: "Onko lapsi kuollut?" He vastasivat: "On."

12:20  Niin Daavid nousi maasta, peseytyi ja voiteli itsensä, muutti vaatteensa, meni Herran huoneeseen ja rukoili. Kun hän tuli kotiinsa, hän pyysi ruokaa, ja he tarjosivat, ja hän söi.

12:21  Mutta hänen palvelijansa sanoivat hänelle: "Miksi teet näin? Lapsen eläessä sinä paastosit ja itkit, mutta lapsen kuoltua sinä nouset ja syöt."

12:22  Hän vastasi: "Kun lapsi vielä eli, paastosin minä ja itkin, sillä ajattelin: Kenties Herra on minulle armollinen, niin että lapsi jää eloon.

12:23  Mutta kun hän nyt on kuollut, niin mitä minä enää paastoaisin? Enhän minä enää voi palauttaa häntä. Minä menen hänen luokseen, mutta hän ei enää palaa minun luokseni."

12:24  Daavid lohdutti vaimoaan Batsebaa ja meni hänen luokseen ja makasi hänen kanssaan. Sitten tämä synnytti pojan, ja hän antoi tälle nimen Salomo, ja Herra rakasti häntä.

12:25  Daavid lähetti sanoman profeetta Naatanin välityksellä, ja tämä kutsui häntä Jedidjaksi Herran tähden.

12:26  Mutta Jooab ryhtyi taistelemaan ammonilaisten Rabbaa vastaan ja valloitti kuninkaan kaupungin.

12:27  Jooab lähetti sanansaattajat Daavidin luo ja käski sanoa: "Olen ryhtynyt taisteluun Rabbaa vastaan ja olen jo valloittanut vesikaupungin.

12:28  Niin kokoa nyt jäljellä oleva väki ja asetu leiriin kaupungin edustalle ja valloita se, etten minä sitä valloittaisi ja ottaisi sitä nimiini."

12:29  Silloin Daavid kokosi kaiken väen ja lähti Rabbaan, ryhtyi taisteluun sitä vastaan ja valloitti sen.

12:30  Hän otti heidän kuninkaansa kruunun hänen päästään – se painoi talentin kultaa, ja siinä oli kallis kivi – ja se pantiin Daavidin päähän. Hän vei sangen paljon saalista kaupungista.

12:31  Hän vei pois myös kansan, mitä siellä oli, ja asetti heitä kivisahojen ja rautahakkujen ja rautakirveiden ääreen ja pani heitä tiilentekoon. Näin hän teki kaikille ammonilaisten kaupungeille. Sitten Daavid ja kaikki väki palasi Jerusalemiin.