Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
II KINGS
Prev Up Next Toggle notes
Chapter 19
II K FinSTLK2 19:1  Kun kuningas Hiskia kuuli sen, hän repäisi vaatteensa, pukeutui säkkiin ja meni Herran temppeliin.
II K FinSTLK2 19:2  Hän lähetti palatsin päällikön Eljakimin ja kirjuri Sebnan sekä pappien vanhimmat säkkeihin puettuina profeetta Jesajan, Aamosin pojan, luo.
II K FinSTLK2 19:3  He sanoivat hänelle: "Näin sanoo Hiskia: 'Hädän, kurituksen ja häväistyksen päivä on tämä päivä, sillä lapset ovat tulleet kohdun suulle saakka, mutta ei ole voimaa synnyttää.
II K FinSTLK2 19:4  Ehkä Herra, Jumalasi, kuulee kaikki Rabsaken sanat, joilla hänen herransa, Assurin kuningas, on lähettänyt hänet herjaamaan elävää Jumalaa, ja rankaisee häntä näistä sanoista, jotka Herra, Jumalasi, on kuullut. Kohota nyt rukous jäännöksen puolesta, joka vielä on olemassa.'"
II K FinSTLK2 19:5  Kun kuningas Hiskian palvelijat tulivat Jesajan luo,
II K FinSTLK2 19:6  Jesaja sanoi heille: "Sanokaa näin herrallenne: 'Näin sanoo Herra: Älä pelkää niitä sanoja, jotka olet kuullut ja joilla Assurin kuninkaan nuorukaiset ovat häväisseet minua.
II K FinSTLK2 19:7  Katso, [minä] annan sellaisen hengen mennä häneen, että hän kuultuaan sanoman palaa omaan maahansa. Annan hänen kaatua miekkaan omassa maassaan.'"
II K FinSTLK2 19:8  Rabsake kääntyi takaisin ja tapasi Assurin kuninkaan sotimassa Libnaa vastaan, sillä hän oli kuullut, että tämä oli lähtenyt pois Laakiista.
II K FinSTLK2 19:9  Mutta kun Sanherib kuuli sanottavan Tirhakasta, Kuusin kuninkaasta: "Katso, hän on lähtenyt liikkeelle sotiakseen sinua vastaan", hän lähetti taas sanansaattajat Hiskian luo ja käski sanoa:
II K FinSTLK2 19:10  "Sanokaa näin Hiskialle, Juudan kuninkaalle: 'Älä anna Jumalasi, johon luotat, pettää itseäsi äläkä ajattele: Jerusalem ei joudu Assurin kuninkaan käsiin.
II K FinSTLK2 19:11  Olethan kuullut, mitä Assurin kuninkaat ovat tehneet kaikille maille, kuinka he ovat vihkineet ne tuhon omiksi. Mutta sinäkö pelastuisit!
II K FinSTLK2 19:12  Ovatko kansojen jumalat pelastaneet niitä, jotka isäni ovat tuhonneet: Goosania, Harrania, Resefiä ja Telassarin edeniläisiä?
II K FinSTLK2 19:13  Missä on Hamatin kuningas ja Arpadin kuningas, Sefarvaimin kaupungin, Heenan ja Ivvan kuningas?'"
II K FinSTLK2 19:14  Kun Hiskia oli ottanut kirjeen sanansaattajilta ja lukenut sen, hän meni Herran temppeliin, ja Hiskia levitti sen Herran eteen.
II K FinSTLK2 19:15  Hiskia rukoili Herran edessä ja sanoi: "Herra, Israelin Jumala, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, sinä yksin olet maan kaikkien valtakuntien Jumala, sinä olet tehnyt taivaan ja maan.
II K FinSTLK2 19:16  Herra, kallista korvasi ja kuule, Herra, avaa silmäsi ja katso. Kuule Sanheribin sanat, kuinka hän lähetti tuon miehen herjaamaan elävää Jumalaa.
II K FinSTLK2 19:17  On totta, Herra, että Assurin kuninkaat ovat hävittäneet kansat ja heidän maansa.
II K FinSTLK2 19:18  He ovat heittäneet heidän jumalansa tuleen, sillä ne eivät olleet jumalia, vaan ihmiskätten tekoa, puuta ja kiveä, ja sen tähden he saattoivat hävittää ne.
II K FinSTLK2 19:19  Mutta pelasta nyt meidät, Herra, Jumalamme, hänen käsistään, että kaikki maan valtakunnat tulisivat tietämään, että sinä, Herra, yksin olet Jumala."
II K FinSTLK2 19:20  Jesaja, Aamosin poika, lähetti Hiskialle tämän sanan: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Mitä olet minulta Sanheribin, Assurin kuninkaan, tähden rukoillut, sen olen kuullut.
II K FinSTLK2 19:21  Tämä on sana, jonka Herra on puhunut hänestä: Neitsyt, tytär Siion, halveksii ja pilkkaa sinua, tytär Jerusalem nyökyttää ilkkuen päätään jälkeesi.
II K FinSTLK2 19:22  Ketä olet herjannut ja häväissyt, ja ketä vastaan olet korottanut äänesi? Korkealle olet kohottanut silmäsi Israelin Pyhää vastaan.
II K FinSTLK2 19:23  Sanansaattajiesi kautta herjasit Herraa ja sanoit: 'Monilla vaunuillani minä nousin vuorten harjalle, Libanonin ääriin asti. Hakkasin maahan sen korkeat setrit, sen parhaat sypressit, ja tunkeuduin sen etäisimpään yöpymispaikkaan, sen rehevimpään metsään.
II K FinSTLK2 19:24  Minä kaivoin kaivoja ja join kuiviin muukalaisten vedet, ja jalkapohjallani kuivasin kaikki Egyptin virrat.'
II K FinSTLK2 19:25  Etkö ole kuullut: kauan sitten olen tämän valmistanut, muinaisuudesta asti tämän ajatellut! Nyt olen sen toteuttanut, että hävittäisit varustetut kaupungit autioiksi kivikasoiksi.
II K FinSTLK2 19:26  Niiden asukkaat olivat voimattomat, he kauhistuivat ja joutuivat häpeään. Heidän kävi kuin kedon ruohon, kuin vihannan heinän, kuin katolla kasvavien kortten ja kuin laihon, joka kuivettuu ennen tuleentumistaan.
II K FinSTLK2 19:27  Istuitpa tai lähdit tai tulit, sen tiedän ja sen, että raivoat minua vastaan.
II K FinSTLK2 19:28  Koska raivoat minua vastaan ja koska ylpeytesi on tullut korviini, panen koukkuni nenääsi ja suitseni suuhusi ja vien sinut takaisin samaa tietä, jota tulitkin.
II K FinSTLK2 19:29  Tämä on oleva sinulle merkkinä: tänä vuonna syödään jälkikasvua ja toisena vuonna kesannon odelmaa, mutta kolmantena vuonna kylväkää ja leikatkaa, istuttakaa viinitarhoja ja syökää niiden hedelmää.
II K FinSTLK2 19:30  Juudan heimon pelastuneet, jotka ovat jäljelle jääneet, tekevät taas juurta alaspäin ja hedelmää ylöspäin.
II K FinSTLK2 19:31  Sillä Jerusalemista lähtee kasvamaan jäännös, pelastunut joukko Siionin vuorelta. Herran kiivaus on sen tekevä.
II K FinSTLK2 19:32  Sen tähden, näin sanoo Herra Assurin kuninkaasta: Hän ei tule tähän kaupunkiin eikä ammu siihen nuolta. Hän ei tuo sitä vastaan kilpeä eikä luo sitä vastaan vallia.
II K FinSTLK2 19:33  Samaa tietä, jota hän tuli, hän palaa, mutta tähän kaupunkiin hän ei tule, sanoo Herra.
II K FinSTLK2 19:34  Sillä minä varjelen tämän kaupungin ja pelastan sen itseni tähden ja palvelijani Daavidin tähden."
II K FinSTLK2 19:35  Sinä yönä Herran enkeli lähti ja löi Assurin leirissä sata kahdeksankymmentä viisi tuhatta miestä, ja kun noustiin aamulla varhain, katso, he olivat kaikki kuolleina ruumiina.
II K FinSTLK2 19:36  Silloin Sanherib, Assurin kuningas, lähti liikkeelle ja meni pois. Hän palasi takaisin ja jäi Niiniveen.
II K FinSTLK2 19:37  Mutta kun hän oli kerran rukoilemassa jumalansa Nisrokin temppelissä, surmasivat Adrammelek ja Sareser hänet miekalla. Sitten he pakenivat Araratin maahan. Hänen poikansa Eesarhaddon tuli kuninkaaksi hänen jälkeensä.