FinRK - II Samuel - 15

15:1  Sen jälkeen Absalom hankki itselleen vaunut ja hevosia sekä viisikymmentä miestä, jotka juoksivat hänen edellään.

15:2  Absalomilla oli tapana varhain aamulla seisoa kaupungin portille vievän tien vieressä. Aina kun joku oli tulossa kuninkaan eteen saamaan oikeutta riita-asiassaan, Absalom kutsui hänet luokseen ja kysyi: ”Mistä kaupungista sinä olet?” Kun tämä kertoi, mistä Israelin heimosta hän oli,

15:3  Absalom sanoi hänelle: ”Asiasi ovat kyllä hyviä ja oikeita, mutta kuninkaan luona ei ole ketään, joka kuuntelisi sinua.”

15:4  Absalomilla oli tapana lisätä: ”Jospa minut asetettaisiin tuomariksi maahan! Silloin jokainen, jolla on riita- tai oikeusasia, voisi tulla minun eteeni, ja minä hankkisin hänelle oikeuden.”

15:5  Ja kun joku lähestyi kumartuakseen hänen eteensä ja osoittaakseen hänelle kunnioitusta, Absalom ojensi kätensä, tarttui häneen ja suuteli häntä.

15:6  Näin Absalom teki kaikille israelilaisille, jotka tulivat kuninkaan eteen saamaan oikeutta, ja tällä tavoin hän varasti Israelin miesten sydämet.

15:7  Neljän vuoden kuluttua Absalom sanoi kuninkaalle: ”Salli minun mennä Hebroniin täyttämään lupaus, jonka olen tehnyt Herralle,

15:8  sillä asuessani Aramin Gesurissa palvelijasi teki tämän lupauksen: ’Jos Herra tuo minut takaisin Jerusalemiin, niin minä palvelen Herraa.’”

15:9  Kuningas sanoi hänelle: ”Mene rauhassa.” Niin Absalom lähti Hebroniin.

15:10  Mutta hän oli lähettänyt salaa lähettejä kaikkiin Israelin heimoihin sanomaan: ”Kun kuulette sofar-torven äänen, sanokaa: ’Absalomista on Hebronissa tullut kuningas.’”

15:11  Lisäksi Absalom oli kutsunut Jerusalemista mukaansa kaksisataa miestä, ja nämä lähtivät matkaan pahaa aavistamatta, tietämättä asiasta mitään.

15:12  Uhratessaan teurasuhreja Absalom lähetti noutamaan giilolaisen Ahitofelin, Daavidin neuvonantajan, tämän kotikaupungista Giilosta. Salaliitosta tuli vahva, ja yhä enemmän kansaa meni Absalomin puolelle.

15:13  Daavidin luo tuli sanantuoja, joka kertoi: ”Israelin miesten sydämet ovat kääntyneet Absalomin puolelle.”

15:14  Silloin Daavid sanoi kaikille palvelijoilleen, jotka olivat hänen kanssaan Jerusalemissa: ”Nouskaa, paetkaamme, sillä muuten emme voi pelastua Absalomin käsistä. Lähtekää kiireesti, ettei hän saavuttaisi meitä, tuottaisi meille onnettomuutta ja surmaisi kaupungin asukkaita miekalla.”

15:15  Kuninkaan palvelijat vastasivat hänelle: ”Tehtäköön kuten herramme, kuningas, harkitsee. Olemmehan sinun palvelijoitasi.”

15:16  Sitten kuningas lähti, ja koko hänen perheensä seurasi häntä. Kymmenen sivuvaimoaan hän kuitenkin jätti pitämään huolta linnasta.

15:17  Kuningas lähti, ja kaikki väki seurasi häntä. He pysähtyivät kaukaisimman talon kohdalle,

15:18  ja kaikki kuninkaan palvelijat kulkivat hänen ohitseen. Myös kaikki kreetit ja pleetit sekä kaikki gatilaiset, kuusisataa miestä, jotka olivat seuranneet Daavidia Gatista, kulkivat kuninkaan ohi.

15:19  Daavid sanoi gatilaiselle Ittaille: ”Miksi sinäkin tulet meidän kanssamme? Käänny takaisin ja jää kuninkaan luo, sillä sinä olet muukalainen ja lisäksi maanpaossa omalta kotiseudultasi.

15:20  Eilen sinä tulit. Ottaisinko minä jo tänään sinut harhailemaan kanssamme, kun en itsekään tiedä minne menisin? Käänny takaisin ja vie veljesi mukanasi. Armo ja uskollisuus olkoot kanssasi!”

15:21  Mutta Ittai vastasi kuninkaalle: ”Niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin herrani, kuningas, elää: siellä missä herrani, kuningas, on, siellä tahtoo myös palvelijasi olla, olkoonpa se elämäksi tai kuolemaksi.”

15:22  Daavid sanoi Ittaille: ”Tule sitten ja kulje ohitseni.” Niin gatilainen Ittai kulki ohitse samoin kuin kaikki hänen kanssaan olevat miehet perheineen.

15:23  Koko maa itki suureen ääneen, kun väkijoukko kulki ohi. Kuningas kulki Kidronin laakson poikki, ja koko joukko kulki hänen jäljessään autiomaahan johtavaa tietä.

15:24  Hänen kanssaan olivat myös Saadok ja kaikki leeviläiset, jotka kantoivat Jumalan liitonarkkua. He laskivat Jumalan arkun maahan, ja Ebjatar uhrasi polttouhreja, kunnes kaikki väki oli ehtinyt lähteä kaupungista.

15:25  Sitten kuningas sanoi Saadokille: ”Vie Jumalan liitonarkku takaisin kaupunkiin. Jos saan armon Herran silmissä, hän tuo minut takaisin ja antaa minun vielä nähdä arkun ja sen olinpaikan.

15:26  Jos hän kuitenkin sanoo: ’Minä en ole mieltynyt sinuun’, niin tässä olen, tehköön hän minulle, mitä hyväksi näkee.”

15:27  Kuningas sanoi vielä pappi Saadokille: ”Sinähän olet näkijä! Palaa rauhassa kaupunkiin. Myös poikasi Ahimaas ja Ebjatarin poika Joonatan, teidän molempien pojat, lähtekööt teidän mukaanne.

15:28  Katsokaa, minä viivyn autiomaahan johtavilla ylityspaikoilla, kunnes saan teiltä tietoja.”

15:29  Niin Saadok ja Ebjatar veivät Jumalan liitonarkun takaisin Jerusalemiin ja jäivät sinne.

15:30  Mutta Daavid nousi Öljymäen rinnettä itkien, pää peitettynä ja paljain jaloin. Myös kaikki väki, joka oli hänen kanssaan, jokainen heistä, oli peittänyt päänsä, ja he nousivat rinnettä itkien lakkaamatta.

15:31  Daavidille kerrottiin, että Ahitofel oli salaliittolaisten joukossa Absalomin puolella. Silloin Daavid rukoili: ”Herra, käännä Ahitofelin neuvot hulluudeksi.”

15:32  Kun Daavid oli tullut vuoren laelle, jossa hänellä oli tapana rukoilla Jumalaa, arkilainen Huusai tuli häntä vastaan viitta reväistynä ja multaa päänsä päällä.

15:33  Daavid sanoi hänelle: ”Jos tulet minun kanssani, olet minulle taakaksi.

15:34  Palaa sen sijaan kaupunkiin ja sano Absalomille: ’Minä tahdon olla sinun palvelijasi, kuningas. Olen ennen ollut isäsi palvelija, mutta nyt tahdon olla sinun palvelijasi.’ Siten voit tehdä puolestani tyhjäksi Ahitofelin neuvot.

15:35  Ovathan siellä myös papit, Saadok ja Ebjatar, sinun kanssasi. Ilmoita heille kaikki, mitä kuulet kuninkaan linnasta.

15:36  Heillä on siellä mukanaan myös molempien pojat, Saadokilla Ahimaas ja Ebjatarilla Joonatan. Heidän kauttaan voitte lähettää minulle tiedon kaikesta, mitä kuulette.”

15:37  Niin Daavidin ystävä Huusai palasi kaupunkiin. Pian myös Absalom saapui Jerusalemiin.