Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
I SAMUEL
Prev Up Next Toggle notes
Chapter 24
I Sa FinPR92 24:1  Daavid lähti liikkeelle ja asettui En-Gedin vuorille.
I Sa FinPR92 24:2  Kun Saul palasi filistealaisia vastaan tekemältään sotaretkeltä, hänelle kerrottiin, että Daavid oli En-Gedin autiomaassa.
I Sa FinPR92 24:3  Silloin Saul otti mukaansa Israelista kolmetuhatta valiosoturia ja lähti etsimään Daavidia ja hänen miehiään Kauriskallioiden itäpuolelta.
I Sa FinPR92 24:4  Tien varressa oli lammastarhoja ja luola, ja tultuaan niiden kohdalle Saul meni luolaan tarpeilleen. Mutta Daavid ja hänen miehensä istuivat luolan perällä.
I Sa FinPR92 24:5  Miehet sanoivat Daavidille: "Nyt on tullut se päivä, josta Herra on sanonut sinulle: 'Minä jätän vihollisesi sinun käsiisi, niin että voit tehdä hänelle mitä tahdot.'" Silloin Daavid meni ja leikkasi salaa palasen Saulin viitan liepeestä.
I Sa FinPR92 24:6  Mutta sen tehtyään hän sai piston sydämeensä
I Sa FinPR92 24:7  ja sanoi miehilleen: "Herra varjelkoon minua tekemästä tällaista kuninkaalleni, Herran voidellulle! Varjelkoon Herra minua kohottamasta kättäni häntä vastaan, sillä hän on Herran voideltu!"
I Sa FinPR92 24:8  Daavid piti miehensä aloillaan eikä päästänyt heitä Saulin kimppuun, ja niin Saul lähti luolasta jatkaakseen matkaansa.
I Sa FinPR92 24:9  Sen jälkeen myös Daavid tuli ulos luolasta ja huusi Saulin perään: "Herrani, kuningas!" Kun Saul kääntyi katsomaan taakseen, Daavid kumartui kunnioittavasti maahan saakka
I Sa FinPR92 24:10  ja sanoi Saulille: "Miksi kuuntelet ihmisten puheita, kun he sanovat: 'Daavid tahtoo sinulle pahaa'?
I Sa FinPR92 24:11  Nyt voit omin silmin nähdä, että Herra jätti sinut tänään luolassa minun käsiini. Mieheni neuvoivat minua tappamaan sinut, mutta minä säästin sinut ja sanoin: 'En voi kohottaa kättäni kuningastani vastaan, sillä hän on Herran voideltu.'
I Sa FinPR92 24:12  Katso nyt, isäni, katso viittasi lievettä, joka on kädessäni! Koska leikkasin liepeen viitastasi mutta en tappanut sinua, täytyy sinunkin ymmärtää, etten tahdo sinulle pahaa enkä kapinoi sinua vastaan. Minä en ole rikkonut sinua vastaan, mutta sinä väijyt minua ja tahdot viedä minulta hengen.
I Sa FinPR92 24:13  Herra olkoon tuomarina meidän välillämme. Hän kostakoon sinulle minun puolestani, mutta minä en sinuun koske.
I Sa FinPR92 24:14  Sanoohan vanha sananlaskukin: 'Paha on pahoista peräisin.' Minä en sinuun koske!
I Sa FinPR92 24:15  Ja kenen perään Israelin kuningas on lähtenyt? Ketä sinä ajat takaa? Koiran raatoa, yhtä vaivaista kirppua!
I Sa FinPR92 24:16  Herra olkoon tuomarina ja jakakoon meille oikeutta. Hän saa tutkia minun asiani ja puhua puolestani, ja hän on ratkaiseva riidan minun hyväkseni."
I Sa FinPR92 24:17  Kun Daavid lopetti puheensa, Saul sanoi: "Poikani Daavid, sehän on sinun äänesi!" Ja Saul puhkesi itkuun
I Sa FinPR92 24:18  ja sanoi Daavidille: "Sinä olet oikeassa, minä väärässä! Olet tehnyt minulle pelkkää hyvää, mutta minä olen maksanut sen sinulle pahalla.
I Sa FinPR92 24:19  Sinä olet tänään osoittanut, että tahdot minulle vain hyvää. Kun Herra luovutti minut sinun käsiisi, et tappanut minua.
I Sa FinPR92 24:20  Kun joku kohtaa vihollisensa, hän ei päästä tätä suosiolla pois. Palkitkoon Herra sinulle hyvän työn, jonka tänään olet tehnyt minulle!
I Sa FinPR92 24:21  Nyt tiedän, että sinusta tulee kuningas ja että Israelin valtakunta pysyy lujasti käsissäsi.
I Sa FinPR92 24:22  Vanno nyt minulle Herran kautta, ettet tuhoa minun jälkeläisiäni, sitten kun olen kuollut, etkä hävitä nimeäni isäni suvun joukosta."
I Sa FinPR92 24:23  Kun Daavid oli vannonut tämän, Saul palasi kotiinsa ja Daavid nousi turvapaikkaansa vuorille.