FinRK - Jeremiah - 13

13:1  Herra sanoi minulle: ”Mene, osta itsellesi pellavainen vyö ja sido se vyötäisillesi. Älä anna sen joutua veteen.”

13:2  Minä ostin vyön Herran sanan mukaan ja sidoin sen vyötäisilleni.

13:3  Sitten minulle tuli toinen Herran sana:

13:4  ”Ota vyö, jonka ostit ja joka on vyötäisilläsi, mene Eufratille ja kätke se siellä kallionkoloon.”

13:5  Niin minä menin Eufratille ja kätkin sen sinne, niin kuin Herra oli minua käskenyt.

13:6  Pitkän ajan kuluttua Herra sanoi minulle: ”Nouse, lähde Eufratille ja ota sieltä vyö, jonka minä käskin sinun kätkeä sinne.”

13:7  Minä menin Eufratille ja kaivoin vyön esiin paikasta, johon olin sen kätkenyt. Mutta vyö oli mennyt pilalle eikä kelvannut mihinkään.

13:8  Silloin minulle tuli tämä Herran sana:

13:9  ”Näin sanoo Herra: Samalla tavoin minä teen lopun Juudan ja Jerusalemin suuresta ylpeydestä.

13:10  Tämä paha kansa vaeltaa paatunein sydämin. Se ei tahdo kuulla minun sanojani vaan seuraa muita jumalia, palvelee ja kumartaa niitä. Sen tähden siitä tulee tämän vyön kaltainen, joka ei kelpaa mihinkään.

13:11  Sillä niin kuin vyö liittyy miehen vyötäisiin, sanoo Herra, niin minä liitin koko Israelin huoneen ja koko Juudan huoneen itseeni, olemaan minun kansani, minulle kunniaksi, ylistykseksi ja kirkkaudeksi. He eivät kuitenkaan kuunnelleet minua.”

13:12  ”Puhu siis heille tämä sana: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jokainen leili täytetään viinillä. Jos he sanovat sinulle: ’Emmekö me muka tiedä, että jokainen leili täytetään viinillä?’

13:13  vastaa silloin heille: Näin sanoo Herra: Katso, minä täytän päihtymyksellä kaikki tämän maan asukkaat, niin Daavidin valtaistuimella istuvat kuninkaat kuin papit ja profeetatkin ja kaikki Jerusalemin asukkaat.

13:14  Minä lyön heidät murskaksi toisiaan vasten, niin isät kuin lapsetkin, sanoo Herra. Minä en sääli, en säästä enkä armahda, niin että jättäisin heidät hävittämättä.”

13:15  Kuulkaa ja ottakaa korviinne älkääkä ylpeilkö, sillä Herra on puhunut.

13:16  Antakaa Herralle, teidän Jumalallenne, kunnia, ennen kuin tulee pimeä, ennen kuin loukkaatte jalkanne vuorilla hämärissä. Silloin te odotatte valoa, mutta hän tekee siitä kuoleman varjon, muuttaa sen synkeydeksi.

13:17  Ellette kuuntele tätä, minun sieluni itkee salassa sellaisen ylpeyden vuoksi. Sieluni itkee katkerasti, ja silmäni vuotavat kyyneleitä, sillä Herran lauma joutuu vankeuteen.

13:18  ”Sano kuninkaalle ja kuninkaan äidille: Istukaa alhaiselle sijalle, sillä teidän loistokas kruununne on pudonnut päästänne.

13:19  Etelän kaupungit ovat suljetut, eikä ole, kuka avaisi ne. Koko Juuda on viety pakkosiirtolaisuuteen, koko kansa on vankeudessa.

13:20  Nostakaa katseenne, niin näette ne, jotka tulevat pohjoisesta. Missä on haltuusi annettu lauma, lampaat, jotka olivat kunniasi?

13:21  Mitä sanot, kun Herra määrää käskijöiksesi ne, jotka olit totuttanut ystäviksesi? Eivätkö silloin tuskat kourista sinua niin kuin synnyttävää naista?

13:22  Silloin sinä kysyt itseltäsi: ’Miksi minulle on näin tapahtunut?’ Suuren pahuutesi tähden on helmasi nostettu ja sinulle on tehty väkivaltaa.

13:23  Voiko kuusilainen muuttaa ihonsa värin tai pantteri pilkkunsa? Yhtä vähän te voitte tehdä hyvää, te pahantekoon tottuneet.

13:24  Minä hajotan teidät kuin oljenkorret autiomaan tuulen vietäviksi.

13:25  Tämä on sinun kohtalosi, Jerusalem, osa, jonka olen sinulle mitannut, sanoo Herra, koska olet unohtanut minut ja luottanut valheeseen.

13:26  Siksi minä nostan sinun helmasi kasvojesi yli, niin että häpysi paljastuu.

13:27  Aviorikoksesi ja hirnumisesi, haureutesi riettauden ja iljetyksesi kedon kukkuloilla minä olen nähnyt. Voi sinua, Jerusalem, et sinä puhdistu vielä pitkään aikaan.”