FinPR - Job - 11

11:1  Sitten naemalainen Soofar lausui ja sanoi:

11:2  "Jäisikö suulas puhe vastausta vaille, ja saisiko suupaltti olla oikeassa?

11:3  Saattaisivatko jaarituksesi miehet vaikenemaan, niin että saisit pilkata, kenenkään sinua häpeään häätämättä?

11:4  Sanoithan: 'Minun opetukseni on selkeä, ja minä olen puhdas sinun silmissäsi'.

11:5  Mutta jospa Jumala puhuisi ja avaisi huulensa sinua vastaan

11:6  ja ilmaisisi sinulle viisauden salaisuudet, että hänellä on ymmärrystä monin verroin! Silloin huomaisit, että Jumala on painanut unhoon montakin pahaa tekoasi.

11:7  Sinäkö käsittäisit Jumalan tutkimattomuuden tahi pääsisit Kaikkivaltiaan täydellisyydestä perille?

11:8  Se on korkea kuin taivas-mitä voit tehdä, syvempi kuin tuonela-mitä voit ymmärtää?

11:9  Se on pitempi kuin maa ja laveampi kuin meri.

11:10  Jos hän liitää paikalle ja vangitsee ja kutsuu oikeuden kokoon, niin kuka voi häntä estää?

11:11  Sillä hän tuntee valheen miehet, vääryyden hän näkee tarkkaamattakin.

11:12  Onttopäinen mies voi viisastua ja villiaasin varsa ihmistyä.

11:13  Jos sinäkin valmistat sydämesi ja ojennat kätesi hänen puoleensa-

11:14  mutta jos kädessäsi on vääryys, heitä se kauas äläkä anna petoksen asua majoissasi-

11:15  silloin saat kohottaa kasvosi ilman häpeän tahraa, olet kuin vaskesta valettu etkä mitään pelkää.

11:16  Silloin unhotat onnettomuutesi, muistelet sitä kuin vettä, joka on virrannut pois.

11:17  Elämäsi selkenee kirkkaammaksi keskipäivää, pimeänkin aika on niinkuin aamunkoitto.

11:18  Silloin olet turvassa, sillä sinulla on toivo; tähystelet-käyt turvallisesti levolle,

11:19  asetut makaamaan, kenenkään peljättämättä, ja monet etsivät sinun suosiotasi.

11:20  Mutta jumalattomain silmät raukeavat; turvapaikka on heiltä mennyt, ja heidän toivonsa on huokaus."