FinPR - Lamentations - 5

5:1  Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut; katso ja näe meidän häväistyksemme.

5:2  Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille, meidän talomme muukalaisille.

5:3  Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi, meidän äitimme ovat kuin lesket.

5:4  Oman juomavetemme me ostamme rahalla; omat puumme saamme, jos maksamme hinnan.

5:5  Vainoojamme ovat meidän niskassamme; kun uuvumme, ei meille lepoa suoda.

5:6  Egyptille me lyömme kättä ja Assurille saadaksemme leipää ravinnoksi.

5:7  Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.

5:8  Orjat hallitsevat meitä; ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistänsä.

5:9  Henkemme kaupalla me noudamme leipämme, väistäen miekkaa erämaassa.

5:10  Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia.

5:11  Naisia raiskataan Siionissa, neitsyitä Juudan kaupungeissa.

5:12  Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät, vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa.

5:13  Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.

5:14  Poissa ovat vanhukset porteista, nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä.

5:15  Poissa on ilo sydämistämme, karkelomme on valitukseksi muuttunut.

5:16  Pudonnut on päästämme kruunu. Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!

5:17  Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näitten tähden ovat silmämme pimenneet-

5:18  Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat.

5:19  Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.

5:20  Miksi unhotat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi?

5:21  Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme; uudista meidän päivämme muinaiselleen.

5:22  Vai oletko meidät peräti hyljännyt, vihastunut meihin ylenmäärin?