FinBiblia - Lamentations - 5

5:1  Muista, Herra, kuinka meille tapahtui: katso ja näe meidän ylönkatsettamme.

5:2  Meidän perintömme on muukalaisten osaksi tullut, ja huoneemme ulkonaisten omaksi.

5:3  Me olemme orvot ilman isää, ja äitimme ovat niinkuin lesket.

5:4  Vettä, joka meidän omamme oli, me joimme rahalla, omat halot me ostimme hinnalla.

5:5  kaulallamme me vaivaa kärsimme; ja ehkä me jo väsyneet olimme, ei kuitenkaan meille lepoa annettu.

5:6  Meidän piti Egyptin ja Assyrian alle meitämme antaman, että me sittekin leipää ravinnoksemme saaneet olisimme.

5:7  Meidän isämme ovat syntiä tehneet, ja ei enään ole käsissä; ja meidän pitää heidän pahoja tekojansa nautitseman.

5:8  Orjat meitä vallitsevat; ja ei ole kenkään, joka meitä heidän käsistänsä pelastaa.

5:9  Meidän pitää hakeman leipämme hengen paolla, miekan edessä korvessa.

5:10  Meidän ihomme on poltettu, niinkuin pätsissä, hirmuisen nälän tähden.

5:11  He ovat vaimot Zionissa raiskanneet ja neitseet Juudan kaupungeissa.

5:12  Ruhtinaat he ovat hirttäneet, ja vanhimpia ei he kunnioittaneet.

5:13  Nuorukaiset piti jauhaman, ja piskuisten täytyi puita kantaissansa kompastua.

5:14  Vanhat puuttuivat porteista, ja nuorukaiset ei enään kanteletta soita.

5:15  Meidän sydämemme ilo loppui, meidän tanssimme on kääntynyt murheeksi.

5:16  Meidän päästämme on kruunu pudonnut; voi nyt meitä, että me niin olemme syntiä tehneet!

5:17  Sentähden on myös sydämemme murheissansa; niiden tähden ovat meidän silmämme pimenneet;

5:18  Zionin vuoren tähden, että se niin hävitetty on, että ketut hänessä juoksentelevat.

5:19  Mutta sinä Herra, joka ijankaikkisesti olet, ja istuimes ijästä ikään!

5:20  Miksis meidät ijankaikkisesti unohdat, ja niin kauvan meitä peräti hylkäät?

5:21  Palauta, Herra, meitä jälleen sinun tykös, että me taas palaisimme; uudista meidän päivämme niinkuin ne alusta olivat.

5:22  Oletkos meitä peräti heittänyt pois, ja sangen suuresti vihastunut meidän päällemme?