HEBREWS
Chapter 12
Hebr | FinSTLK2 | 12:1 | Sen tähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa, | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:2 | silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjolla olevan ilon sijasta kärsi ristin häpeästä välittämättä, ja istuutui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle. | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:3 | Ajatelkaa häntä, joka on syntisiltä kärsinyt sellaista vastustusta itseään kohtaan, ettette väsyisi ja lannistuisi. | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:5 | ja te olette unohtaneet kehotuksen, joka puhuu teille kuin lapsille: "Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä lannistu, kun hän sinua nuhtelee, | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:6 | sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa, ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa hoivaansa." | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:7 | Kun te kärsitte kuritusta, Jumala kohtelee teitä kuin lapsia. Sillä mikä on sellainen lapsi, jota isä ei kurita? | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:8 | Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisia, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia. | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:9 | Ja vielä: meillä oli maalliset isämme kurittajina, ja heitä kavahdimme. Emmekö paljoa ennemmin olisi alamaisia henkien Isälle, että eläisimme? | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:10 | Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä parhaaksemme, että tulisimme osallisiksi hänen pyhyydestään. | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:11 | Mikään kuritus ei sillä hetkellä tosin näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta myöhemmin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka ovat harjoitetut sen kautta. | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:13 | ja tehkää polut suoriksi jaloillenne, ettei ontuvan jalka vääntyisi, vaan ennemmin parantuisi. | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:14 | Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä kukaan ei ole näkevä Herraa. | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:15 | Pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri kasvaisi ja tekisi häiriötä", ja monet sen kautta tulisi saastutetuiksi, | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:16 | ja ettei kukaan olisi haureellinen tai epäpyhä niin kuin Eesau, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa. | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:17 | Sillä te tiedätte, että hänet myöhemmin hylättiin, kun hän tahtoi periä siunauksen. Sillä hän ei löytänyt sijaa peruutukselle, vaikka hän sitä kyynelin pyysi. | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:18 | Sillä ette ole tulleet sen vuoren luo, johon voi koskea ja joka palaa tulessa, ettekä synkeyden, ette pimeyden, ette myrskyn, | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:19 | ette torven kaiun ettekä sanojen äänen luo, joka puhui niin, että ne, jotka sen kuulivat, pyysivät, ettei heille enää puhuttaisi, | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:20 | sillä he eivät voineet kestää käskyä: "Koskettakoon vuorta vaikka vain eläinkin, se kivitettäköön tai ammuttakoon kuoliaaksi." | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:22 | Sen sijaan olette tulleet Siionin vuoren luo ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin luo, ja kymmenien tuhansien enkelien luo, | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:23 | taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan luo, ja tuomarin luo, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien luo, | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:24 | ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, luo, ja vihmontaveren luo, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri. | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:25 | Katsokaa, ettette torju luotanne häntä, joka puhuu. Sillä jos nuo, jotka torjuivat luotaan hänet, joka puhui maan päällä, eivät päässeet pakoon, paljoa vähemmän me, jos käännymme pois hänestä, joka puhuu taivaista. | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:26 | Silloin hänen äänensä järisytti maata, mutta nyt hän on luvannut sanoen: "Vielä kerran minä järisytän en ainoastaan maata, vaan taivaankin." | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:27 | Mutta tuo "vielä kerran" osoittaa, että ne, jotka järkkyvät, koska ovat luotuja, tulevat muuttumaan, että ne, jotka eivät järky, pysyisivät. | |
Hebr | FinSTLK2 | 12:28 | Sen tähden, koska saamme järkkymättömän valtakunnan, omistakaamme armo ja siten palvelkaamme Jumalaa hänelle mieliksi, pyhällä arkuudella ja kunnioituksella, | |