Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
JEREMIAH
Prev Up Next Toggle notes
Chapter 4
Jere FinSTLK2 4:1  "Jos sinä, Israel, käännyt, sanoo Herra, käänny minun luokseni, ja jos sinä poistat iljetyksesi kasvojeni edestä, niin et harhaile.
Jere FinSTLK2 4:2  Jos vannot: 'Niin totta kuin Herra elää', totuudessa, oikeutta noudattaen ja vanhurskaasti, niin kansat siunaavat itsensä hänen nimeensä, ja hän on heidän kunniansa.
Jere FinSTLK2 4:3  Sillä näin sanoo Herra Juudan miehille ja Jerusalemille: Raivatkaa itsellenne uudispelto, älkääkä kylväkö orjantappuroihin.
Jere FinSTLK2 4:4  Ympärileikatkaa itsenne Herralle ja poistakaa sydämenne esinahka, te Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat, ettei vihani syttyisi tekojenne pahuuden tähden kuin tuli ja palaisi, eikä olisi sammuttajaa.
Jere FinSTLK2 4:5  Julistakaa Juudassa ja Jerusalemissa, saarnatkaa ja sanokaa: Puhaltakaa torveen kautta maan. Huutakaa täysin voimin ja sanokaa: 'Kokoontukaa, ja menkäämme varustettuihin kaupunkeihin.'
Jere FinSTLK2 4:6  Nostakaa lippu Siionia kohti, paetkaa pysähtymättä, sillä minä annan tulla pohjoisesta onnettomuuden ja suuren hävityksen.
Jere FinSTLK2 4:7  Leijona on noussut tiheiköstään, kansojen hävittäjä on lähtenyt liikkeelle ja lähtenyt paikaltaan tekemään maasi autioksi. Kaupunkisi hävitetään niin, ettei niissä ole asukkaita.
Jere FinSTLK2 4:8  Sen tähden kääriytykää säkkeihin, valittakaa ja itkekää, sillä Herran vihan hehku ei ole kääntynyt meistä pois."
Jere FinSTLK2 4:9  Sinä päivänä tapahtuu, tämä on Herran sana: kuninkaan ja ruhtinaiden rohkeus katoaa, papit kauhistuvat ja profeetat hämmästyvät.
Jere FinSTLK2 4:10  Mutta minä sanoin: "Voi, Herra, Herra! Totisesti, sinä olet pettänyt tätä kansaa ja Jerusalemia, kun sanoit: 'Teillä on oleva rauha!' Kuitenkin miekka koskee sieluun asti."
Jere FinSTLK2 4:11  Siihen aikaan sanotaan tälle kansalle ja Jerusalemille: Kuuma tuuli tulee erämaan kallioilta tytärtä, kansaani, kohti – ei viljan viskaamiseksi eikä puhdistamiseksi.
Jere FinSTLK2 4:12  Tuuli täydessä voimassaan tulee minulta. Nyt minä myös julistan heille tuomiot.
Jere FinSTLK2 4:13  Katso, hän nousee kuin pilvet, ja hänen vaununsa ovat kuin pyörremyrsky, hänen hevosensa ovat kotkia nopeammat. Voi meitä, sillä olemme tuhon omia!
Jere FinSTLK2 4:14  Pese sydämesi puhtaaksi pahuudesta, sinä Jerusalem, että pelastuisit. Kuinka kauan sisimmässäsi asuvat väärät ajatuksesi?
Jere FinSTLK2 4:15  Sillä sanantuojan ääni kuuluu Daanista ja onnettomuuden julistus Efraimin vuorilta!
Jere FinSTLK2 4:16  Muistuttakaa kansoja. Katso, saarnatkaa Jerusalemia vastaan: "Piirittäjät tulevat kaukaisesta maasta ja kohottavat äänensä Juudan kaupunkeja vastaan."
Jere FinSTLK2 4:17  Kuin pellon vartijat he piirittävät sitä ympäriinsä, koska se kapinoi minua vastaan, sanoo Herra.
Jere FinSTLK2 4:18  Vaelluksesi ja tekosi ovat tuottaneet sinulle tämän: tämän saat pahuudestasi, sillä se on katkeraa ja koskee sydämeesi asti.
Jere FinSTLK2 4:19  Voi rintaani, voi rintaani! Vääntelehdin tuskasta. Voi sydämeni kammioita! Sydämeni väräjää minussa. En voi vaieta, sillä kuulen torven äänen, sotahuudon.
Jere FinSTLK2 4:20  Hävitystä hävityksen päällä, sillä koko maa on tuhottu. Äkisti ovat telttani tuhotut ja telttakankaani revityt silmänräpäyksessä.
Jere FinSTLK2 4:21  Kuinka kauan minun täytyy nähdä sotalippua ja kuulla torven ääntä?
Jere FinSTLK2 4:22  Sillä kansani on typerä. He eivät tunne minua. He ovat tyhmiä lapsia eivätkä ymmärtäväisiä. He ovat viisaita tekemään pahaa, mutta hyvää he eivät osaa tehdä.
Jere FinSTLK2 4:23  Katselin maata, ja katso, se oli autio ja tyhjä, ja katsoin taivaalle, eikä siinä ollut valoa.
Jere FinSTLK2 4:24  Katselin vuoria, ja katso, ne järisivät, ja kaikki kukkulat huojuivat.
Jere FinSTLK2 4:25  Katselin, ja katso, ei ollut yhtään ihmistä, ja kaikki taivaan linnut olivat paenneet pois.
Jere FinSTLK2 4:26  Katselin, ja katso, hedelmätarha oli erämaana, ja kaikki sen kaupungit olivat kukistuneet Herran edessä ja hänen vihansa hehkun edessä.
Jere FinSTLK2 4:27  Sillä näin sanoo Herra: Koko maa tulee autioksi, vaikka en tee siitä täysin loppua.
Jere FinSTLK2 4:28  Sen tähden maa suree, ja taivaat ylhäällä pukeutuvat mustiin, sillä olen puhunut, olen päättänyt, en kadu enkä siitä peräydy.
Jere FinSTLK2 4:29  Ratsu- ja jousimiesten huutoa pakenee koko kaupunki. He menevät metsän tiheikköihin ja nousevat kallioille. Jokainen kaupunki on hylätty, eikä niissä asu kukaan.
Jere FinSTLK2 4:30  Mutta sinä, tuhon oma, mitä teet, kun pukeudut purppuraan, kun kaunistat itseäsi kultakoruilla ja kun suurennat silmäsi ihomaalilla? Turhaan itseäsi kaunistat. Rakastajat ovat hylänneet sinut. He etsivät henkeäsi.
Jere FinSTLK2 4:31  Sillä kuulen huudon, kuin synnyttäjän tuskanhuudon, vaivan, kuin ensisynnyttäjän vaivan, tytär Siionin huudon. Hän vaikeroi ja levittää kätensä: "Voi minua, sillä sieluni menehtyy murhaajien tähden!"