FinPR92 - Lamentations - 5

5:1  Herra, muista, mitä meille on tapahtunut. Katso, miten meitä on häväisty.

5:2  Perintömaamme on joutunut vieraille, omat kotimme muukalaisille.

5:3  Meistä on tullut orpoja, isättömiä, äitimme ovat leskiä.

5:4  Meidän täytyy maksaa vedestä, jota juomme, meidän täytyy ostaa polttopuut.

5:5  Vainoojat ovat niskassamme. Me uuvumme, emme saa levätä.

5:6  Me turvasimme milloin Egyptiin, milloin Assyriaan saadaksemme leipää.

5:7  Isämme tekivät syntiä. Heitä ei enää ole, me saamme kantaa heidän syntiensä seuraukset.

5:8  Orjat hallitsevat meitä, kukaan ei vapauta meitä heidän vallastaan.

5:9  Henkemme kaupalla me hankimme leipämme, autiomaasta uhkaa rosvojen miekka.

5:10  Ihomme halkeilee kuin saviuuni, nälkä polttaa ruumistamme.

5:11  Naiset raiskataan Siionissa, nuoret tytöt Juudan kaupungeissa.

5:12  Valloittajat hirttävät ylhäiset miehemme, vanhimpiamme he halveksivat.

5:13  Nuoret miehet joutuvat pyörittämään jauhinkiviä, pojat kompastelevat puukuormien alla.

5:14  Vanhimmat eivät enää kokoonnu kaupunginportille, nuoret miehet eivät näppäile soittimia.

5:15  Sydämestämme on ilo kuollut, tanssimme on vaihtunut suruksi.

5:16  Seppele on pudonnut päästämme. Voi meitä, paljon olemme tehneet syntiä!

5:17  Olemme itkeneet silmämme sokeiksi, sydämemme on sairas.

5:18  Siionin vuori on jäänyt autioksi, sakaalit siellä juoksentelevat.

5:19  Sinä, Herra, hallitset ikuisesti, sinun valtaistuimesi pysyy polvesta polveen.

5:20  Miksi sinä tyystin unohdat meidät, miksi hylkäät ainiaaksi?

5:21  Herra, anna meidän palata luoksesi, niin me palaamme. Uudista päivämme entiselleen.

5:22  Totisesti, sinä olet hylännyt meidät, ankara on sinun vihasi!