FinSTLK2017 - Job - 18

18:1  Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:

18:2  "Kuinka kauan te asetatte sanoille ansoja? Tulkaa järkiinne, sitten puhumme.

18:3  Miksi meitä pidetään nautoina, olemmeko silmissänne epäpuhtaita?

18:4  Sinä, joka raivossasi raatelet itseäsi – sinunko tähtesi jätettäisiin maa autioksi ja kallio siirtyisi paikaltaan?

18:5  Myös jumalattomien valo sammuu, eikä sellaisen tulen liekki loista.

18:6  Valo pimenee hänen teltassaan, ja lamppu sammuu hänen päänsä päältä.

18:7  Hänen väkevät askeleensa lyhenevät, ja hänen oma neuvonsa langettaa hänet.

18:8  Sillä hänen omat jalkansa vievät hänet verkkoon, ja hän käyskentelee katetun pyyntihaudan päällä.

18:9  Paula tarttuu hänen kantapäähänsä, ja ansa tarttuu häneen lujasti.

18:10  Häntä varten on maahan kätketty pyydys ja polulle silmukka.

18:11  Kauhut pelästyttävät hänet kaikkialla ja saavat hänet harhailemaan.

18:12  Häntä vaivaa nälkä, ja onnettomuus on valmiina kaatamaan hänet.

18:13  Hänen ruumiinsa jäseniä kalvaa, hänen jäseniään kalvaa kuoleman esikoinen.

18:14  Hänet temmataan pois toivonsa teltasta, ja hänet pannaan astumaan kauhujen kuninkaan luo.

18:15  Hänen teltassaan ei ole asujia, ja hänen asuinpaikalleen sirotellaan rikkiä.

18:16  Alhaalta kuivuvat hänen juurensa, ja ylhäältä kuihtuvat hänen oksansa.

18:17  Hänen muistonsa katoaa maasta, eikä hänen nimeään kadulla mainita.

18:18  Hänet sysätään valosta pimeyteen ja karkotetaan maan piiristä.

18:19  Ei lapsia eikä jälkeläisiä ole hänellä kansansa seassa, eikä ketään jää jäljelle hänen asuinpaikalleen.

18:20  Ne, jotka ovat hänen jälkeensä, hämmästyvät hänen päiväänsä, ja ne jotka ovat olleet ennen häntä, pelästyvät.

18:21  Näin käy väärintekijöiden huoneelle, näin sen asuinpaikalle, joka ei Jumalaa tunne."