FinSTLK2017 - Job - 31

31:1  "Olen tehnyt liiton silmieni kanssa: Kuinka voisinkaan katsoa neitsyen puoleen?

31:2  Minkä osan antaisi silloin Jumala ylhäältä?

31:3  Tuleehan väärälle turmio ja onnettomuus väärintekijöille.

31:4  Eikö hän näkisi teitäni ja laskisi kaikkia askeleitani?

31:5  Jos olen koskaan turhuudessa vaeltanut, jos jalkani on kiiruhtanut petokseen,

31:6  punnitkoon minut Jumala oikealla vaa'alla, ja hän on huomaava nuhteettomuuteni.

31:7  Jos askeleeni ovat poikenneet tieltä ja sydämeni seurannut silmiäni tai tahra tarttunut käsiini,

31:8  syököön toinen, mitä kylvän, ja vesani revittäköön juurineen.

31:9  Jos sydämeni hullaantui toisen vaimoon ja väijyin lähimmäiseni ovella,

31:10  jauhakoon oma vaimoni vieraalle, ja halailkoot muut häntä.

31:11  Sillä se olisi ollut paha teko ja raskaasti rangaistava rikos,

31:12  tuli, joka kuluttaisi kadotukseen asti ja hävittäisi kaiken, minkä olen saanut hankituksi.

31:13  Jos pidin halpana palvelijani ja palvelijattareni oikeuden, kun heillä oli riita-asia kanssani,

31:14  niin mitä tekisin, jos Jumala nousisi, ja mitä vastaisin hänelle, jos hän kävisi tutkimaan?

31:15  Eikö sama, joka loi minut kohdussa, luonut häntäkin, eikö sama meitä kohdussa valmistanut?

31:16  Olenko kieltänyt puutteessa olevilta heidän tarpeensa ja saattanut lesken silmät sammumaan?

31:17  Olenko syönyt leipäpalani yksin, orvon saamatta syödä siitä?

31:18  En, vaan nuoruudestani saakka kasvatin häntä kuin oma isä ja äitini kohdusta asti holhosin häntä.

31:19  Jos näin menehtyvän ilman vaatteita ja köyhän verhoa vailla,

31:20  jos hänen lanteensa eivät minua siunanneet eikä hän saanut lämmitellä karitsojeni villoilla,

31:21  jos puin nyrkkiä orvolle, kun näin pidettävän puoltani portissa,

31:22  irtautukoon olkapääni hartiastani, ja murtukoon käsivarteni sijoiltaan.

31:23  Sillä silloin pelättävä olisi minulle Jumalan rangaistus enkä kestäisi hänen valtasuuruutensa edessä.

31:24  Jos minä panin uskallukseni kultaan ja sanoin kultakimpaleelle: 'Sinä olet turvani',

31:25  jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli suuri ja että käteni oli saanut paljon hankituksi,

31:26  jos katsellessani aurinkoa, kuinka se loisti, ja kuuta, kun se kulki mahtavana,

31:27  sydämeni antautui salaa vieteltäväksi ja annoin suudelmia kädelleni,

31:28  sekin olisi rangaistava rikos, sillä olisin kieltänyt korkeuden Jumalan.

31:29  Olenko iloinnut vihamieheni vahingosta ja huutanut riemusta, kun häntä kohtasi onnettomuus?

31:30  En ole sallinut suuni tehdä syntiä ja toivottaa kirousta hänen sielulleen.

31:31  Eikö telttani väen pidä myöntää, että jokainen on saanut lihaa kyllikseen?

31:32  Muukalaisen ei tarvinnut viettää yötä ulkona, vaan pidin oveni auki tielle päin.

31:33  Olenko ihmisten tavoin peitellyt rikoksiani ja kätkenyt poveeni pahat tekoni?

31:34  Olenko säikkynyt suurta joukkoa ja pelännyt koko heimon ylenkatsetta, niin että pysyin hiljaa menemättä ovestani ulos?

31:35  Oi, jospa joku kuuntelisi minua! Katso, tuossa on kruksini! Kaikkivaltias vastatkoon minulle! Jospa vastapuoleni kirjoittaisi riita-asiani kirjaan!

31:36  Totisesti, olkapäälläni sitä kantaisin, sitoisin sen kruunuksi päähäni.

31:37  Tekisin hänelle tilin kaikista askeleistani ja astuisin hänen eteensä kuin ruhtinas.

31:38  Jos peltoni huutaisi minua vastaan ja sen vaot yhdessä itkisivät,

31:39  jos kulutin sen voiman maksamatta ja saatoin sen haltijat huokaamaan,

31:40  kasvakoon vehnän sijaan orjantappuroita ja ohran sijaan rikkaruohoa." Tähän päättyvät Jobin puheet.