I SAMUEL
Chapter 30
I Sa | FinSTLK2 | 30:1 | Kun Daavid miehineen kolmantena päivänä tuli Siklagiin, amalekilaiset olivat tehneet ryöstöretken Negeviin ja Siklagiin, ja he olivat vallanneet Siklagin ja polttaneet sen tulella. | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:2 | Naiset, joita siellä oli, sekä pienet että suuret, he olivat ottaneet vangiksi surmaamatta ketään. He olivat vieneet heidät pois ja menneet matkoihinsa. | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:3 | Kun Daavid miehineen tuli kaupunkiin, katso, se oli poltettu tulella, ja heidän vaimonsa, poikansa ja tyttärensä oli otettu vangeiksi. | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:4 | Daavid ja väki, joka oli hänen kanssaan, korottivat äänensä ja itkivät, kunnes eivät enää jaksaneet itkeä. | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:5 | Vangeiksi oli otettu myös Daavidin molemmat vaimot, jisreeliläinen Ahinoam ja Abigail, karmelilaisen Naabalin [leski]vaimo. | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:6 | Silloin Daavid joutui suureen hätään, sillä kansa aikoi kivittää hänet: niin katkeroitunut oli koko kansa, kukin poikiensa ja tyttäriensä tähden. Mutta Daavid rohkaisi mielensä Herrassa, Jumalassaan. | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:7 | Daavid sanoi pappi Ebjatarille, Ahimelekin pojalle: "Tuo minulle kasukka." Ebjatar toi kasukan Daavidille. | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:8 | Daavid kysyi Herralta: "Ajanko takaa tuota rosvojoukkoa? Saavutanko sen?" Hän vastasi hänelle: "Aja, sillä saavutat sen ja pelastat pelastettavat." | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:9 | Daavid lähti, hän ja ne kuusisataa miestä, jotka olivat hänen kanssaan, ja he tulivat Besorin purolle. Siihen pysähtyivät ne, jotka olivat jääneet muista jälkeen. | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:10 | Mutta Daavid jatkoi takaa-ajoa neljänsadan miehen kanssa, sillä niitä, jotka väsyneinä pysähtyivät eivätkä menneet Besorin puron poikki, oli kaksisataa miestä. | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:11 | He tapasivat kedolla egyptiläisen miehen ja toivat hänet Daavidin luo. He antoivat hänelle leipää syödä ja vettä juoda, | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:12 | ja vielä he antoivat hänelle syötäväksi viikunakakun ja kaksi rusinakakkua. Silloin hänen henkensä virkistyi, sillä hän ei ollut syönyt eikä juonut kolmeen vuorokauteen. | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:13 | Daavid kysyi häneltä: "Kenen miehiä olet ja mistä tulet?" Hän vastasi: "Minä olen egyptiläinen nuorukainen, erään amalekilaisen miehen palvelija. Mutta herrani jätti minut, sillä sairastuin kolme päivää sitten. | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:14 | Me teimme ryöstöretken kreettien, Juudan ja Kaalebin Negeviin ja poltimme Siklagin tulella." | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:15 | Daavid sanoi hänelle: "Vietkö minut tuon rosvojoukon luo?" Hän vastasi: "Vanno minulle Jumalan kautta, ettet surmaa minua etkä luovuta minua herrani käsiin, niin vien sinut sen rosvojoukon luo." | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:16 | Niin hän vei hänet sinne, ja katso, heitä oli hajallaan maassa kaikkialla syömässä, juomassa ja juhlimassa kaikkea sitä suurta saalista, jonka he olivat ottaneet filistealaisten maasta ja Juudan maasta. | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:17 | Daavid kaatoi heitä aamuhämärästä iltaan asti, eikä heistä pelastunut kuin neljäsataa nuorta miestä, jotka nousivat kamelien selkään ja pakenivat. | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:18 | Daavid pelasti kaikki, mitä amalekilaiset olivat ottaneet. Myös molemmat vaimonsa Daavid pelasti. | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:19 | Ei ketään puuttunut, ei pientä eikä suurta, ei kenenkään poikaa eikä kenenkään tytärtä eikä saalista tai muuta, mitä he olivat ottaneet itselleen. Kaiken Daavid toi takaisin. | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:20 | Daavid otti myös kaikki lampaat ja naudat, ja niitä ajettiin muun karjan edellä ja huudettiin: "Tämä on Daavidin saalis!" | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:21 | Kun Daavid tuli niiden kahdensadan miehen luo, jotka olivat väsyneet, jaksamatta seurata Daavidia, ja jotka oli jätetty Besorin purolle, he tulivat Daavidia vastaan ja sitä väkeä, joka oli hänen kanssaan. Kun Daavid joukkoineen lähestyi, hän tervehti heitä. | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:22 | Mutta kaikenlaiset huonot ja kelvottomat miehet niiden joukosta, jotka olivat kulkeneet Daavidin mukana, rupesivat sanomaan: "Koska nämä eivät ole kulkeneet mukanamme, emme anna heille mitään saaliista, jonka pelastimme, paitsi kunkin vaimon ja lapset. Ottakoot ne ja menkööt matkoihinsa." | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:23 | Mutta Daavid sanoi: "Älkää tehkö niin, veljeni, sen jälkeen, mitä Herra on meille suonut, kun hän varjeli meidät ja antoi käsiimme rosvojoukon, joka hyökkäsi kimppuumme. | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:24 | Kukapa teitä kuulisi tässä asiassa? Sillä taisteluun menevällä ja kuormaston luo jäävällä on oleva yhtäläinen osuus. Heidän on jaettava tasan." | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:25 | Silleen asia jäi silloin ja sen jälkeenkin: hän teki sen säännöksi ja tavaksi Israelissa aina tähän päivään asti. | |
I Sa | FinSTLK2 | 30:26 | Kun Daavid tuli Siklagiin, hän lähetti osan saaliista Juudan vanhimmille, ystävilleen, sanoen: "Tässä on teille tervehdyslahja siitä saaliista, joka otettiin Herran vihollisilta" – | |