Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
I SAMUEL
Prev Up Next Toggle notes
Chapter 30
I Sa FinSTLK2 30:1  Kun Daavid miehineen kolmantena päivänä tuli Siklagiin, amalekilaiset olivat tehneet ryöstöretken Negeviin ja Siklagiin, ja he olivat vallanneet Siklagin ja polttaneet sen tulella.
I Sa FinSTLK2 30:2  Naiset, joita siellä oli, sekä pienet että suuret, he olivat ottaneet vangiksi surmaamatta ketään. He olivat vieneet heidät pois ja menneet matkoihinsa.
I Sa FinSTLK2 30:3  Kun Daavid miehineen tuli kaupunkiin, katso, se oli poltettu tulella, ja heidän vaimonsa, poikansa ja tyttärensä oli otettu vangeiksi.
I Sa FinSTLK2 30:4  Daavid ja väki, joka oli hänen kanssaan, korottivat äänensä ja itkivät, kunnes eivät enää jaksaneet itkeä.
I Sa FinSTLK2 30:5  Vangeiksi oli otettu myös Daavidin molemmat vaimot, jisreeliläinen Ahinoam ja Abigail, karmelilaisen Naabalin [leski]vaimo.
I Sa FinSTLK2 30:6  Silloin Daavid joutui suureen hätään, sillä kansa aikoi kivittää hänet: niin katkeroitunut oli koko kansa, kukin poikiensa ja tyttäriensä tähden. Mutta Daavid rohkaisi mielensä Herrassa, Jumalassaan.
I Sa FinSTLK2 30:7  Daavid sanoi pappi Ebjatarille, Ahimelekin pojalle: "Tuo minulle kasukka." Ebjatar toi kasukan Daavidille.
I Sa FinSTLK2 30:8  Daavid kysyi Herralta: "Ajanko takaa tuota rosvojoukkoa? Saavutanko sen?" Hän vastasi hänelle: "Aja, sillä saavutat sen ja pelastat pelastettavat."
I Sa FinSTLK2 30:9  Daavid lähti, hän ja ne kuusisataa miestä, jotka olivat hänen kanssaan, ja he tulivat Besorin purolle. Siihen pysähtyivät ne, jotka olivat jääneet muista jälkeen.
I Sa FinSTLK2 30:10  Mutta Daavid jatkoi takaa-ajoa neljänsadan miehen kanssa, sillä niitä, jotka väsyneinä pysähtyivät eivätkä menneet Besorin puron poikki, oli kaksisataa miestä.
I Sa FinSTLK2 30:11  He tapasivat kedolla egyptiläisen miehen ja toivat hänet Daavidin luo. He antoivat hänelle leipää syödä ja vettä juoda,
I Sa FinSTLK2 30:12  ja vielä he antoivat hänelle syötäväksi viikunakakun ja kaksi rusinakakkua. Silloin hänen henkensä virkistyi, sillä hän ei ollut syönyt eikä juonut kolmeen vuorokauteen.
I Sa FinSTLK2 30:13  Daavid kysyi häneltä: "Kenen miehiä olet ja mistä tulet?" Hän vastasi: "Minä olen egyptiläinen nuorukainen, erään amalekilaisen miehen palvelija. Mutta herrani jätti minut, sillä sairastuin kolme päivää sitten.
I Sa FinSTLK2 30:14  Me teimme ryöstöretken kreettien, Juudan ja Kaalebin Negeviin ja poltimme Siklagin tulella."
I Sa FinSTLK2 30:15  Daavid sanoi hänelle: "Vietkö minut tuon rosvojoukon luo?" Hän vastasi: "Vanno minulle Jumalan kautta, ettet surmaa minua etkä luovuta minua herrani käsiin, niin vien sinut sen rosvojoukon luo."
I Sa FinSTLK2 30:16  Niin hän vei hänet sinne, ja katso, heitä oli hajallaan maassa kaikkialla syömässä, juomassa ja juhlimassa kaikkea sitä suurta saalista, jonka he olivat ottaneet filistealaisten maasta ja Juudan maasta.
I Sa FinSTLK2 30:17  Daavid kaatoi heitä aamuhämärästä iltaan asti, eikä heistä pelastunut kuin neljäsataa nuorta miestä, jotka nousivat kamelien selkään ja pakenivat.
I Sa FinSTLK2 30:18  Daavid pelasti kaikki, mitä amalekilaiset olivat ottaneet. Myös molemmat vaimonsa Daavid pelasti.
I Sa FinSTLK2 30:19  Ei ketään puuttunut, ei pientä eikä suurta, ei kenenkään poikaa eikä kenenkään tytärtä eikä saalista tai muuta, mitä he olivat ottaneet itselleen. Kaiken Daavid toi takaisin.
I Sa FinSTLK2 30:20  Daavid otti myös kaikki lampaat ja naudat, ja niitä ajettiin muun karjan edellä ja huudettiin: "Tämä on Daavidin saalis!"
I Sa FinSTLK2 30:21  Kun Daavid tuli niiden kahdensadan miehen luo, jotka olivat väsyneet, jaksamatta seurata Daavidia, ja jotka oli jätetty Besorin purolle, he tulivat Daavidia vastaan ja sitä väkeä, joka oli hänen kanssaan. Kun Daavid joukkoineen lähestyi, hän tervehti heitä.
I Sa FinSTLK2 30:22  Mutta kaikenlaiset huonot ja kelvottomat miehet niiden joukosta, jotka olivat kulkeneet Daavidin mukana, rupesivat sanomaan: "Koska nämä eivät ole kulkeneet mukanamme, emme anna heille mitään saaliista, jonka pelastimme, paitsi kunkin vaimon ja lapset. Ottakoot ne ja menkööt matkoihinsa."
I Sa FinSTLK2 30:23  Mutta Daavid sanoi: "Älkää tehkö niin, veljeni, sen jälkeen, mitä Herra on meille suonut, kun hän varjeli meidät ja antoi käsiimme rosvojoukon, joka hyökkäsi kimppuumme.
I Sa FinSTLK2 30:24  Kukapa teitä kuulisi tässä asiassa? Sillä taisteluun menevällä ja kuormaston luo jäävällä on oleva yhtäläinen osuus. Heidän on jaettava tasan."
I Sa FinSTLK2 30:25  Silleen asia jäi silloin ja sen jälkeenkin: hän teki sen säännöksi ja tavaksi Israelissa aina tähän päivään asti.
I Sa FinSTLK2 30:26  Kun Daavid tuli Siklagiin, hän lähetti osan saaliista Juudan vanhimmille, ystävilleen, sanoen: "Tässä on teille tervehdyslahja siitä saaliista, joka otettiin Herran vihollisilta" –
I Sa FinSTLK2 30:27  lahja niille, jotka olivat Beetelissä, Negevin Raamotissa, Jattirissa,
I Sa FinSTLK2 30:29  Raakalissa, jerahmeelilaisten kaupungeissa, keeniläisten kaupungeissa,
I Sa FinSTLK2 30:31  ja Hebronissa, ja samoin lahja kaikille muille paikkakunnille, joissa Daavid miehineen oli kulkenut.