FinPR - Job - 16

16:1  Job vastasi ja sanoi:

16:2  "Tuonkaltaista olen kuullut paljon; kurjia lohduttajia olette kaikki.

16:3  Eikö tule jo loppu tuulen pieksämisestä, vai mikä yllyttää sinua vastaamaan?

16:4  Voisinhan minä myös puhua niinkuin tekin, jos te olisitte minun sijassani; voisin sommitella sanoja teitä vastaan ja ilkkuen nyökytellä teille päätäni,

16:5  rohkaista teitä suullani ja tuottaa huojennusta huulteni lohduttelulla.

16:6  Jos puhun, ei tuskani helpota, ja jos lakkaan, lähteekö se sillä?

16:7  Mutta nyt hän on minut uuvuttanut. Sinä olet hävittänyt koko minun joukkoni

16:8  ja olet minut kukistanut-siitä muka tuli todistaja-ja raihnauteni nousi minua vastaan, syyttäen minua vasten silmiä.

16:9  Hänen vihansa raateli ja vainosi minua, hän kiristeli minulle hampaitansa. Viholliseni hiovat katseitaan minua vastaan,

16:10  he avaavat minulle kitansa ja lyövät häväisten minua poskille; kaikki he yhtyvät minua vastaan.

16:11  Jumala jättää minut poikaheittiöiden valtaan ja syöksee minut jumalattomain käsiin.

16:12  Minä elin rauhassa, mutta hän peljätti minut, hän tarttui minua niskaan ja murskasi minut. Hän asetti minut maalitaulukseen;

16:13  hänen nuolensa viuhuvat minun ympärilläni. Hän halkaisee munuaiseni säälimättä, vuodattaa maahan minun sappeni.

16:14  Hän murtaa minuun aukon toisensa jälkeen ja ryntää kimppuuni kuin soturi.

16:15  Minä ompelin säkin iholleni ja painoin sarveni tomuun.

16:16  Minun kasvoni punoittavat itkusta, ja silmäluomillani on pimeys,

16:17  vaikkei ole vääryyttä minun käsissäni ja vaikka minun rukoukseni on puhdas.

16:18  Maa, älä peitä minun vertani, ja minun huudollani älköön olko lepopaikkaa!

16:19  Katso, nytkin on minun todistajani taivaassa ja puolustajani korkeudessa.

16:20  Ystäväni pitävät minua pilkkanansa-Jumalaan minun silmäni kyynelöiden katsoo,

16:21  että hän hankkisi miehelle oikeuden Jumalaa vastaan ja ihmislapselle hänen lähimmäistään vastaan.

16:22  Sillä vähän on vuosia edessäni enää, ja sitten menen tietä, jota en palaja."