Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
PSALMS
Prev Up Next
Chapter 139
Psal FinSTLK2 139:1  Veisuunjohtajalle; Daavidin psalmi. Herra, [sinä] tutkit minut ja tunnet minut.
Psal FinSTLK2 139:2  Istun tai nousen, sinä sen tiedät. [Sinä] ymmärrät ajatukseni kaukaa.
Psal FinSTLK2 139:3  Käyn tai makaan, sen havaitset, ja kaikki tieni ovat sinulle tutut.
Psal FinSTLK2 139:4  Sillä, katso, ei ole sanaa kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne.
Psal FinSTLK2 139:5  Olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi päälleni.
Psal FinSTLK2 139:6  Sellainen tieto on minulle kovin ihmeellinen, sangen korkea käsittääkseni sen.
Psal FinSTLK2 139:7  Minne voisin mennä, missä ei Henkesi olisi, minne paeta kasvojesi edestä?
Psal FinSTLK2 139:8  Jos taivaaseen nousisin, sinä olet siellä; jos helvettiin vuoteeni tekisin, niin katso, olet siellä.
Psal FinSTLK2 139:9  Jos kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,
Psal FinSTLK2 139:10  sielläkin kätesi minua taluttaisi, oikea kätesi tarttuisi minuun.
Psal FinSTLK2 139:11  Mutta jos sanoisin: "Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi",
Psal FinSTLK2 139:12  pimeyskään ei olisi sinulle pimeä: yö valaisisi kuin päivä, pimeys olisi kuin valkeus.
Psal FinSTLK2 139:13  Sillä sinä olet luonut munuaiseni, kudoit minut kokoon äitini kohdussa.
Psal FinSTLK2 139:14  Kiitän sinua siitä, että olen tehty hyvin ihmeellisesti. Ihmeelliset ovat tekosi, sen sieluni kyllä tietää.
Psal FinSTLK2 139:15  Luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.
Psal FinSTLK2 139:16  Silmäsi näkivät minut jo idussani. Päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki kirjaasi jo ennen, kuin ainoakaan niistä oli tullut.
Psal FinSTLK2 139:17  Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niiden luku!
Psal FinSTLK2 139:18  Jos tahtoisin ne lukea, niitä olisi enemmän kuin hiekan jyviä. – Herään ja olen vielä luonasi.
Psal FinSTLK2 139:19  Jumala, jospa surmaisit jumalattomat! Mutta te, murhamiehet, väistykää minusta pois!
Psal FinSTLK2 139:20  Sillä he puhuvat sinusta petollisesti ja lausuvat turhaan nimesi – nuo sinun vihollisesi.
Psal FinSTLK2 139:21  Herra, enkö vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat?
Psal FinSTLK2 139:22  Kaikella vihalla heitä vihaan, he ovat omia vihollisiani.
Psal FinSTLK2 139:23  Tutki minua, Jumala, ja tunne sydämeni, koettele minua, tunne ajatukseni
Psal FinSTLK2 139:24  ja katso: jos tieni on vaivaan vievä, johdata minut iankaikkiselle tielle.