FinSTLK2017 - Psalms - 78

78:1  Aasafin mietevirsi. Kuuntele, kansani, opetustani. Kallistakaa korvanne suuni sanoille.

78:2  Minä avaan suuni mietelmiin, tuon ilmi entisaikojen arvoituksia.

78:3  Mitä olemme kuulleet, minkä olemme saaneet tietää ja mitä isämme ovat meille kertoneet,

78:4  sitä emme salaa heidän lapsiltaan, vaan kerromme tulevalle polvelle Herran ylistettävistä teoista, hänen voimastaan ja ihmeistään, jotka hän on tehnyt.

78:5  Hän asetti todistuksen Jaakobiin, sääti Israeliin lain ja käski meidän isiemme julistaa ne lapsilleen,

78:6  että jälkipolvi saisi ne tietää, saisivat tietää vastedes syntyvät lapset, ja nekin nousisivat ja kertoisivat niistä lapsilleen.

78:7  Niin nämä panisivat uskalluksensa Jumalaan eivätkä unohtaisi Jumalan tekoja, vaan ottaisivat hänen käskyistään vaarin.

78:8  Silloin heistä ei tulisi, kuten heidän isistään, kapinoiva ja niskoitteleva polvi, sukupolvi, jonka sydän ei pysynyt lujana ja jonka henki ei pysynyt uskollisena Jumalalle.

78:9  Efraimin lapset, aseistetut jousimiehet, kääntyivät pakoon taistelun päivänä.

78:10  He eivät pitäneet Jumalan liittoa eivätkä tahtoneet vaeltaa hänen lakinsa mukaan,

78:11  vaan he unohtivat hänen suuret tekonsa ja hänen ihmeensä, jotka hän heille näytti.

78:12  Heidän isiensä nähden hän teki ihmeitä Egyptin maassa, Sooanin kedolla.

78:13  Hän halkaisi meren ja vei heidät sen läpi. Hän seisautti vedet röykkiöksi.

78:14  Hän johdatti heitä päivän aikaan pilvellä ja tulen valolla kaiket yöt.

78:15  Hän halkoi kalliot erämaassa ja juotti heitä runsaasti kuin syvistä vesistä.

78:16  Hän juoksutti puroja kalliosta ja vuodatti vettä virtanaan.

78:17  He tekivät kuitenkin yhä syntiä häntä vastaan ja olivat uppiniskaisia Korkeimmalle erämaassa.

78:18  He kiusasivat Jumalaa sydämessään vaatien ruokaa himonsa tyydyttämiseksi.

78:19  He puhuivat Jumalaa vastaan sanoen: "Voikohan Jumala kattaa pöydän erämaassa?

78:20  Katso, hän iski kyllä kallioon, ja vedet vuotivat ja purot tulvivat; mutta voiko hän antaa myös leipää tai hankkia lihaa kansalleen?"

78:21  Sen tähden Herra, kun hän sen kuuli, julmistui. Silloin Jaakobissa syttyi tuli, ja Israelia vastaan nousi viha,

78:22  koska he eivät uskoneet Jumalaan eivätkä luottaneet hänen apuunsa.

78:23  Hän käski pilviä korkeudessa ja avasi taivaan ovet.

78:24  Hän antoi sataa heille ruuaksi mannaa. Hän antoi heille taivaan viljaa.

78:25  Ihmiset söivät enkelien leipää. Hän lähetti heille evästä yllin kyllin.

78:26  Hän nosti taivaalle itätuulen ja ajoi etelätuulen esiin voimallaan.

78:27  Hän antoi sataa heille lihaa kuin tomua, siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa.

78:28  Hän pudotti ne leiriin, kaikkialle heidän asumustensa ympärille.

78:29  Niin he söivät ja tulivat kylläisiksi. Mitä he olivat himoinneet, sitä hän salli heidän saada.

78:30  He eivät olleet vielä himoaan tyydyttäneet, ja ruoka oli vielä heidän suussaan,

78:31  kun jo heitä vastaan nousi Jumalan viha: hän tappoi heidän voimakkaimpansa ja kaatoi maahan Israelin nuoret miehet.

78:32  Mutta sittenkin he yhä vielä tekivät syntiä eivätkä uskoneet hänen ihmeitään.

78:33  Sen tähden hän lopetti heidän päivänsä kuin tuulahduksen ja antoi heidän vuosiensa päättyä äkilliseen perikatoon.

78:34  Kun hän surmasi heitä, he kysyivät häntä, kääntyivät ja etsivät Jumalaa.

78:35  He muistivat, että Jumala oli heidän kallionsa ja että Jumala, Korkein, oli heidän lunastajansa.

78:36  Mutta he pettivät häntä suullaan ja valehtelivat hänelle kielellään,

78:37  sillä heidän sydämensä ei ollut luja häntä kohtaan, eivätkä he olleet uskollisia hänen liitossaan.

78:38  Mutta hän on laupias, antaa anteeksi rikokset eikä tahdo hukuttaa. Sen tähden hän usein kääntyi vihastaan eikä antanut kaiken kiivautensa nousta.

78:39  Sillä hän muisti, että he ovat liha, tuulahdus, joka menee eikä enää palaa.

78:40  Kuinka usein he niskoittelivat häntä vastaan korvessa ja murehduttivat hänen mielensä erämaassa!

78:41  Niin he yhä edelleen kiusasivat Jumalaa ja vihoittivat Israelin Pyhän.

78:42  He eivät muistaneet hänen kättään, eivät sitä päivää, jona hän päästi heidät ahdistajasta,

78:43  jona hän teki tunnustekonsa Egyptissä ja ihmeensä Sooanin kedolla,

78:44  muutti heidän virtansa vereksi, niin etteivät he voineet juoda vesiojistaan.

78:45  Hän lähetti heidän keskelleen paarmoja, jotka purivat heitä, ja sammakoita, jotka vaivasivat heitä.

78:46  Hän antoi heidän satonsa tuhosirkoille ja heidän vaivannäkönsä heinäsirkoille.

78:47  Hän hävitti rakeilla heidän viiniköynnöksensä ja huurteella heidän metsäviikunapuunsa.

78:48  Hän antoi heidän karjansa alttiiksi rakeille ja heidän laumansa salamoille.

78:49  Hän lähetti heitä vastaan vihansa hehkun, kiivastuksen, vihastuksen ja ahdistuksen, parven pahoja enkeleitä.

78:50  Hän raivasi tien vihalleen eikä säästänyt kuolemasta heidän sielujaan, vaan antoi heidän henkensä ruton valtaan.

78:51  Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä, miehuuden ensimmäiset Haamin majoista.

78:52  Mutta kansansa hän pani liikkeelle kuin lampaat ja johdatti heitä erämaassa kuin laumaa.

78:53  Hän johti heitä turvallisesti. Heidän ei tarvinnut pelätä, mutta heidän vihollisensa peitti meri.

78:54  Hän vei heidät pyhälle alueelleen, vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut.

78:55  Hän karkotti pakanat pois heidän tieltään, jakoi ne heille arvalla perintöosaksi ja antoi Israelin sukukuntien asua niiden telttamajoissa.

78:56  Mutta niskoittelullaan he kiusasivat Jumalaa, Korkeinta, eivätkä ottaneet vaarin hänen todistuksistaan,

78:57  vaan luopuivat pois, olivat uskottomia isiensä lailla ja kävivät kelvottomiksi kuin veltto jousi.

78:58  He vihoittivat hänet uhrikukkuloillaan ja herättivät hänen kiivautensa epäjumaliensa kuvilla.

78:59  Jumala kuuli sen ja julmistui ja hylkäsi Israelin suuressa määrin.

78:60  Hän hylkäsi asumuksensa Siilossa, telttamajan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle.

78:61  Hän salli väkevyytensä joutua vankeuteen ja kunniansa vihollisten käsiin.

78:62  Hän antoi kansansa alttiiksi miekalle ja syttyi vihaan perintöosalleen.

78:63  Heidän nuorukaisensa kulutti tuli, ja neitsyensä jäivät häälauluja vaille.

78:64  Heidän pappinsa kaatuivat miekkaan, eivätkä heidän leskensä voineet itkeä itkuja.

78:65  Silloin Herra heräsi kuin nukkuja, kuin viinin voittama sankari.

78:66  Hän löi vihollisensa pakoon ja tuotti heille ikuisen häpeän.

78:67  Hän hylkäsi myös Joosefin telttamajan eikä valinnut Efraimin sukukuntaa,

78:68  vaan valitsi Juudan sukukunnan, Siionin vuoren, jota hän rakastaa.

78:69  Sitten hän rakensi pyhäkkönsä korkeuksien tasalle, rakensi sen kuin maan, jonka hän on perustanut ikiajoiksi.

78:70  Hän valitsi Daavidin, palvelijansa, ja otti hänet lammastarhoista.

78:71  Hän toi hänet imettävien lammasten jäljestä kaitsemaan kansaansa, Jaakobia, ja Israelia, perintöosaansa.

78:72  Daavid kaitsi heitä eheällä sydämellä ja johti heitä taitavalla kädellä.