FinSTLK2017 - Genesis - 45

45:1  Joosef ei voinut kauemmin hillitä itseään kaikkien niiden nähden, jotka seisoivat hänen ympärillään. Hän huusi: "Antakaa kaikkien mennä pois luotani!" Niin ei ollut ketään paikalla, kun Joosef ilmaisi itsensä veljilleen.

45:2  Hän purskahti ääneen itkemään, niin että egyptiläiset ja faraon hoviväki kuulivat sen.

45:3  Joosef sanoi veljilleen: "Minä olen Joosef. Vieläkö isäni elää?" Mutta hänen veljensä eivät voineet vastata hänelle, niin hämmästyksissään he olivat hänen edessään.

45:4  Joosef sanoi veljilleen: "Tulkaa tänne luokseni." He tulivat. Hän sanoi: "Minä olen Joosef, veljenne, jonka myitte Egyptiin.

45:5  Mutta älkää nyt olko murheissanne älkääkä pahoitelko sitä, että olette myyneet minut tänne, sillä Jumala on lähettänyt minut edellänne pitääkseen teidät hengissä.

45:6  Kaksi vuotta nälänhätä on nyt ollut maassa, ja vielä on jäljellä viisi vuotta, joina ei kynnetä eikä eloa korjata.

45:7  Jumala lähetti minut edellänne säilyttääkseen teille siemenen maan päällä ja pitääkseen teidät hengissä pelastukseksi monille.

45:8  Ette siis te ole lähettäneet minua tänne, vaan Jumala. Hän asetti minut faraon neuvonantajaksi ja koko hänen hovinsa herraksi ja koko Egyptin maan valtiaaksi.

45:9  Menkää, rientäkää isäni luo ja sanokaa hänelle: 'Näin sanoo poikasi Joosef: Jumala on asettanut minut koko Egyptin herraksi, tule luokseni, älä viivyttele!

45:10  Asetut Goosenin maakuntaan ja olet minua lähellä, sinä, lapsesi ja lastesi lapset, lampaasi, vuohesi ja nautasi, kaikki, mitä sinulla on.

45:11  Elätän sinua siellä – vielä on näet viisi nälkävuotta – niin ettet sinä eikä perheesi eikä kukaan omaisistasi sorru puutteeseen.'

45:12  Katso, näette omin silmin, ja myös veljeni Benjamin näkee, että suullani teille puhun.

45:13  Kertokaa siis isällenne kaikesta siitä kunniasta, joka on tullut osakseni Egyptissä, ja kaikesta, mitä olette nähneet, ja rientäkää ja tuokaa isäni tänne."

45:14  Hän lankesi veljensä Benjaminin kaulaan ja itki, ja myös Benjamin itki hänen kaulassaan.

45:15  Hän suuteli kaikkia veljiään ja itki heidän rinnoillaan. Sen jälkeen hänen veljensä puhelivat hänen kanssaan.

45:16  Kun sanoma siitä, että Joosefin veljet olivat saapuneet, kuului faraon hoviin, se oli faraon ja kaikkien hänen palvelijoidensa mieleen.

45:17  Farao sanoi Joosefille: "Sano veljillesi: 'Tehkää näin: sälyttäkää kuormat juhtienne selkään ja lähtekää kotiin Kanaanin maahan,

45:18  ottakaa isänne ja perheenne ja tulkaa luokseni, niin annan teille parasta, mitä Egyptissä on, ja syötte maan lihavuudesta.'

45:19  Näin sinun on käskettävä heitä: 'Tehkää näin: ottakaa itsellenne vaunuja Egyptin maasta lapsianne ja vaimojanne varten ja tuokaa isänne ja tulkaa.

45:20  Älkää surko taloustavaroitanne, sillä se, mikä on parasta koko Egyptin maassa, on oleva omaanne.'"

45:21  Israelin pojat tekivät niin, ja Joosef antoi heille vaunuja faraon käskyn mukaan sekä evästä matkaa varten.

45:22  Hän antoi kullekin heistä juhlapuvun, mutta Benjaminille hän antoi kolmesataa hopeasekeliä sekä viisi juhlapukua.

45:23  Samoin hän lähetti isälleen lahjaksi kymmenen aasia, jotka olivat kuormitetut Egyptin parhaimmilla tavaroilla, ja kymmenen aasintammaa, jotka kantoivat viljaa ja leipää sekä eväitä hänen isälleen matkaa varten.

45:24  Hän päästi veljensä menemään ja sanoi heille: "Älkää riidelkö matkalla."

45:25  He lähtivät Egyptistä ja tulivat isänsä Jaakobin luo Kanaanin maahan.

45:26  He kertoivat hänelle ja sanoivat: "Joosef on vielä elossa ja on koko Egyptin maan valtias." Mutta hänen sydämensä pysyi kylmänä, sillä hän ei uskonut heitä.

45:27  Niin he kertoivat hänelle kaiken, mitä Joosef oli puhunut heille. Kun hän näki vaunut, jotka Joosef oli lähettänyt häntä tuomaan, elpyi heidän isänsä Jaakobin henki.

45:28  Israel sanoi: "Nyt on minulla kyllin. Poikani Joosef elää vielä, minä menen häntä katsomaan, ennen kuin kuolen."