FinPR92 - Ecclesiastes - 7

7:1  Hyvä maine on parempi kuin kallis öljy ja kuolinpäivä parempi kuin synnyinpäivä.

7:2  Parempi on mennä surutaloon kuin pitoihin, koska surutalossa näkee, mikä on kaikkien kohtalo. Jokainen, joka elää, painakoon sen mieleensä.

7:3  On parempi murehtia kuin nauraa, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.

7:4  Viisaan sydän on surutalossa, tyhmän sydän huvipaikoissa.

7:5  On parempi kuulla viisaan nuhteita kuin tyhmien hymistystä.

7:6  Orjantappuroiden rätinää padan alla on tyhmän nauru. Turhuutta sekin.

7:7  Väärä voitto tekee viisaankin hulluksi, lahjonta turmelee mielen.

7:8  On parempi lopettaa puhuminen kuin aloittaa, maltti on mahtailua parempi.

7:9  Älä vähällä vihastu, sillä kauna pesiytyy tyhmän rintaan.

7:10  Älä kysele, miksi asiat ennen olivat paremmin kuin nyt, sillä et sinä viisauttasi sitä kysy.

7:11  Viisaus on yhtä arvokas kuin peritty omaisuus, vieläpä arvokkaampikin täällä auringon alla elävälle,

7:12  sillä viisauden varjossa on kuin rahan varjossa. Viisaus vain on sikäli rahaa hyödyllisempi, että se pitää omistajansa hengissä.

7:13  Katso Jumalan tekoja: kuka voi suoristaa sen, minkä hän on käyräksi tehnyt?

7:14  Hyvänä päivänä iloitse ja pahana päivänä muista, että Jumala on antanut ne molemmat. Ei ihminen voi moittia Jumalaa.

7:15  Tämänkin minä olen nähnyt turhina elinpäivinäni: hurskas hukkuu, vaikka on elänyt oikein, jumalaton elää pahuudestaan huolimatta kauan.

7:16  Älä ole liian hurskas äläkä esiinny ylen viisaana: miksi tekisit elämäsi autioksi?

7:17  Älä liikaa poikkea laista äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi?

7:18  Sinun on paras pitää kiinni toisesta hylkäämättä toistakaan: Jumalaa pelkäävä onnistuu molemmissa.

7:19  Viisaus on viisaalle vahvempi apu kuin kaupungin kymmenen mahtimiestä.

7:20  Maan päällä ei ole yhtäkään niin hurskasta, että hän tekisi aina vain hyvää eikä koskaan syntiä.

7:21  Älä kuuntele kaikkea mitä puhutaan, ettet joutuisi kuulemaan sitäkin, miten palvelijasi kiroaa sinua.

7:22  Muistathan ne monet kerrat, jolloin sinä itse olet kironnut muita.

7:23  Kaiken tämän olen viisauden avulla koetellut. Minä sanoin: "Tahdon tulla viisaaksi." Mutta viisaus pysytteli tavoittamattomissa.

7:24  Kaukana on kaiken sisin olemus, syvällä, syvällä -- kuka voi sen löytää?

7:25  Minä ryhdyin itsekseni pohtimaan ja etsimään viisautta ja kaiken lopputulosta ja ymmärsin, että jumalattomuus johtuu järjettömyydestä ja tyhmyys mielen sokaistumisesta.

7:26  Minä havaitsin: Kuolemaakin katkerampi on nainen. Hän on pyydys, hänen sydämensä on ansa, hänen kätensä ovat kahleet. Jumalalle mieluinen hänet välttää, mutta synnintekijä takertuu hänen verkkoonsa.

7:27  Katso -- sanoi Saarnaaja -- tämän minä totesin, kun kohta kohdalta pyrin tulokseen:

7:28  en löytänyt, mitä kaiken aikaa etsin, ihmistä. Tuhannen joukosta minä löysin yhden, mutta koko määrästä en ainoatakaan naista.

7:29  Vain tämän minä sain selville: Jumala on luonut ihmiset suoriksi, mutta itse he punovat kieroja juonia.