Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
I KINGS
Prev Up Next Toggle notes
Chapter 18
I Ki FinSTLK2 18:1  Pitkän ajan kuluttua, kolmantena vuotena, tuli Elialle tämä Herran sana: "Mene ja näyttäydy Ahabille, niin minä annan sateen maan päälle."
I Ki FinSTLK2 18:2  Elia meni näyttäytymään Ahabille. Mutta Samariassa oli kova nälänhätä.
I Ki FinSTLK2 18:3  Ahab kutsui Obadjan, joka oli palatsin päällikkönä. Obadja taas oli hyvin Herraa pelkäävä mies.
I Ki FinSTLK2 18:4  Niinpä Obadja oli silloin, kun Iisebel hävitti Herran profeettoja, ottanut sata profeettaa ja piilottanut heidät luolaan, viisikymmentä kerrallaan, ja elättänyt heitä leivällä ja vedellä.
I Ki FinSTLK2 18:5  Ahab sanoi Obadjalle: "Kierrä maa, kaikki vesilähteet ja kaikki purot. Kenties löydämme ruohoa pitääksemme hevoset ja muulit hengissä, niin ettei meidän tarvitse hävittää eläimiä."
I Ki FinSTLK2 18:6  He jakoivat keskenään maan, joka heidän oli kuljettava. Ahab kulki toista tietä yksin, ja Obadja kulki toista tietä yksin.
I Ki FinSTLK2 18:7  Kun nyt Obadja oli matkalla, katso, Elia tuli häntä vastaan. Tuntiessaan tämän hän heittäytyi kasvoilleen ja sanoi: "Sinäkö se olet, herrani Elia?"
I Ki FinSTLK2 18:8  Tämä vastasi hänelle: "Minä. Mene ja sano herrallesi: 'Katso, Elia on täällä.'"
I Ki FinSTLK2 18:9  Hän sanoi: "Mitä olen rikkonut, koska sinä annat palvelijasi Ahabin käsiin, hänen surmattavakseen?
I Ki FinSTLK2 18:10  Niin totta kuin Herra, Jumalasi, elää, ei ole sitä kansaa eikä sitä valtakuntaa, josta herrani ei olisi lähettänyt etsimään sinua, mutta kun on vastattu: 'Ei hän ole täällä', hän on vannottanut sillä valtakunnalla ja sillä kansalla valan, ettei sinua ole löydetty.
I Ki FinSTLK2 18:11  Mutta nyt sinä sanot: 'Mene ja sano herrallesi: Katso, Elia on täällä.'
I Ki FinSTLK2 18:12  Kun minä lähden pois luotasi, niin Herran Henki kuljettaa sinut, en tiedä minne, ja kun menen ilmoittamaan Ahabille eikä hän löydä sinua, hän tappaa minut. Kuitenkin palvelijasi on pelännyt Herraa nuoruudestaan asti.
I Ki FinSTLK2 18:13  Eikö herralleni ole kerrottu, mitä tein, kun Iisebel tappoi Herran profeettoja: kuinka piilotin luolaan sata Herran profeettaa, viisikymmentä kerrallaan, ja elätin heitä leivällä ja vedellä?
I Ki FinSTLK2 18:14  Nyt sinä sanot: 'Mene ja sano herrallesi: Katso, Elia on täällä', ja niin hän tappaa minut."
I Ki FinSTLK2 18:15  Mutta Elia sanoi: "Niin totta kuin Herra Sebaot elää, jonka edessä seison, näyttäydyn tänä päivänä hänelle."
I Ki FinSTLK2 18:16  Obadja meni Ahabia vastaan ja ilmoitti hänelle tämän. Ahab meni silloin Eliaa vastaan.
I Ki FinSTLK2 18:17  Nähdessään Elian Ahab sanoi hänelle: "Siinäkö sinä olet, sinä, joka syökset Israelin onnettomuuteen?"
I Ki FinSTLK2 18:18  Tämä vastasi: "En minä syökse Israelia onnettomuuteen, vaan sinä ja isäsi suku, koska te hylkäätte Herran käskyt ja koska seuraat baaleja.
I Ki FinSTLK2 18:19  Mutta lähetä nyt kokoamaan kaikki Israel luokseni Karmel-vuorelle, sekä neljäsataa viisikymmentä Baalin profeettaa ja neljäsataa Aseran profeettaa, jotka syövät Iisebelin pöydästä."
I Ki FinSTLK2 18:20  Ahab lähetti sanan kaikille israelilaisille ja kokosi profeetat Karmel-vuorelle.
I Ki FinSTLK2 18:21  Elia astui kaiken kansan eteen ja sanoi: "Kuinka kauan te onnutte molemmille puolille? Jos Herra on Jumala, seuratkaa häntä, mutta jos Baal on Jumala, seuratkaa häntä." Eikä kansa vastannut hänelle mitään.
I Ki FinSTLK2 18:22  Elia sanoi kansalle: "Minä olen ainoa jäljelle jäänyt Herran profeetta, mutta Baalin profeettoja on neljäsataa viisikymmentä.
I Ki FinSTLK2 18:23  Antakaa meille kaksi mullia, ja valitkoot he itselleen toisen mullin, paloitelkoot sen ja pankoot kappaleet puiden päälle, mutta älkööt panko tulta. Minä valmistan toisen mullin ja asetan sen puiden päälle, mutta en pane tulta.
I Ki FinSTLK2 18:24  Sitten huutakaa jumalanne nimeä, ja minä huudan Herran nimeä. Se jumala, joka vastaa tulella, on Jumala." Kaikki kansa vastasi ja sanoi: "Niin on hyvä."
I Ki FinSTLK2 18:25  Elia sanoi Baalin profeetoille: "Valitkaa itsellenne toinen mulli ja valmistakaa se ensin, sillä teitä on enemmän. Huutakaa sitten jumalanne nimeä, mutta älkää panko tulta."
I Ki FinSTLK2 18:26  Niin he ottivat mullin, jonka hän antoi heille, ja valmistivat sen. Sitten he huusivat Baalin nimeä aamusta puolipäivään asti, sanoen: "Baal, vastaa meille!" Mutta ei ääntä, ei vastausta! He hyppelivät alttarin ääressä, joka oli tehty.
I Ki FinSTLK2 18:27  Puolenpäivän aikaan Elia pilkkasi heitä ja sanoi: "Huutakaa kovemmin. Hän on tosin jumala, mutta hänellä voi olla jotakin toimittamista, tai hän on poistunut johonkin, tai on matkalla. Kenties hän nukkuu, mutta kyllä hän herää."
I Ki FinSTLK2 18:28  He huusivat vielä kovemmin ja viileskelivät itseään tapansa mukaan miekoilla ja keihäillä, niin että heistä vuoti verta.
I Ki FinSTLK2 18:29  Kun puolipäivä oli kulunut, he joutuivat hurmoksiin aina siihen hetkeen asti, jolloin ruokauhri uhrataan. Mutta ei ääntä, ei vastausta, ei vaarinottoa!
I Ki FinSTLK2 18:30  Elia sanoi kaikelle kansalle: "Astukaa luokseni." Kaikki kansa astui hänen luokseen. Hän korjasi Herran alttarin, joka oli hajotettu.
I Ki FinSTLK2 18:31  Elia otti kaksitoista kiveä, yhtä monta kuin oli Jaakobin poikien sukukuntia, hänen, jolle oli tullut tämä Herran sana: "Israel on oleva nimesi."
I Ki FinSTLK2 18:32  Hän rakensi kivistä alttarin Herran nimeen ja teki alttarin ympärille ojan, johon olisi mahtunut kaksi sea-mittaa jyviä.
I Ki FinSTLK2 18:33  Hän latoi puut, paloitteli mullin ja pani kappaleet puiden päälle.
I Ki FinSTLK2 18:34  Hän sanoi: "Täyttäkää neljä ruukkua vedellä ja vuodattakaa se polttouhrin ja puiden päälle." Ja hän sanoi: "Tehkää se toinen kerta." He tekivät niin toisen kerran. Vielä hän sanoi: "Tehkää se kolmas kerta." Ja he tekivät niin kolmannen kerran.
I Ki FinSTLK2 18:35  Vesi juoksi ympäri alttarin. Ojankin hän täytti vedellä.
I Ki FinSTLK2 18:36  Kun oli tullut hetki, jolloin ruokauhri uhrataan, profeetta Elia astui esiin ja sanoi: "Herra, Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, tulkoon tänä päivänä tiettäväksi, että sinä olet Jumala Israelissa ja että minä olen palvelijasi ja että minä olen käskystäsi tehnyt kaiken tämän.
I Ki FinSTLK2 18:37  Vastaa minulle, Herra, vastaa minulle, että tämä kansa tulisi näkemään, että sinä, Herra, olet Jumala ja että sinä käännät heidän sydämensä takaisin."
I Ki FinSTLK2 18:38  Silloin Herran tuli iski alas ja kulutti polttouhrin, puut, kivet ja mullan sekä nuoli veden, joka oli ojassa.
I Ki FinSTLK2 18:39  Kun kaikki kansa näki tämän, he lankesivat kasvoilleen ja sanoivat: "Herra on Jumala! Herra on Jumala!"
I Ki FinSTLK2 18:40  Mutta Elia sanoi heille: "Ottakaa Baalin profeetat kiinni. Älköön yksikään heistä pääskö pakoon." Niin he ottivat heidät kiinni. Sitten Elia vei heidät Kiisonin purolle ja tappoi heidät siellä.
I Ki FinSTLK2 18:41  Elia sanoi Ahabille: "Nouse, syö ja juo, sillä sateen kohina kuuluu."
I Ki FinSTLK2 18:42  Ahab nousi syömään ja juomaan. Mutta Elia nousi Karmelin huipulle, kumartui maahan ja painoi kasvonsa polviensa väliin.
I Ki FinSTLK2 18:43  Hän sanoi palvelijalleen: "Nouse ja katso merelle päin." Tämä nousi, katsoi ja sanoi: "Ei näy mitään." Hän sanoi: "Mene takaisin." Näin seitsemän kertaa.
I Ki FinSTLK2 18:44  Seitsemännellä kerralla palvelija sanoi: "Katso, pieni pilvi, miehen kämmenen kokoinen, nousee merestä." Elia sanoi: "Nouse ja sano Ahabille: 'Valjasta ja lähde alas, ettei sade sinua pidättäisi.'"
I Ki FinSTLK2 18:45  Tuossa tuokiossa taivas kävi mustaksi pilvistä ja myrskytuulesta, ja tuli ankara sade. Mutta Ahab nousi vaunuihinsa ja lähti Jisreeliin.
I Ki FinSTLK2 18:46  Herran käsi tuli Elian päälle, ja hän vyötti lanteensa ja juoksi Ahabin edellä Jisreeliin saakka.