Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
JOB
Prev Up Next Toggle notes
Chapter 37
Job FinPR 37:1  "Niin, siitä vapisee sydämeni ja hypähtää paikoiltansa.
Job FinPR 37:2  Kuulkaa, kuulkaa hänen äänensä pauhinaa ja kohinaa, joka käy hänen suustansa.
Job FinPR 37:3  Hän laskee sen kaikumaan kaiken taivaan alla, lähettää leimauksensa maan ääriin asti.
Job FinPR 37:4  Sen kintereillä ärjyy ääni, hän korottaa väkevän äänensä jylinän, eikä hän säästä salamoitaan, äänensä raikuessa.
Job FinPR 37:5  Ihmeellisesti Jumala korottaa äänensä jylinän, hän tekee suuria tekoja, joita emme käsittää taida.
Job FinPR 37:6  Sillä hän sanoo lumelle: 'Putoa maahan', samoin sadekuurolle, rankkasateittensa ryöpylle.
Job FinPR 37:7  Niin hän kytkee jokaiselta kädet, että kaikki ihmiset hänen tekonsa tietäisivät.
Job FinPR 37:8  Pedot vetäytyvät piiloon ja pysyvät luolissansa.
Job FinPR 37:9  Tähtitarhasta tulee tuulispää, pohjan ilmalta pakkanen.
Job FinPR 37:10  Jumalan henkäyksestä syntyy jää, ja aavat vedet ahdistuvat.
Job FinPR 37:11  Hän myös kuormittaa pilvet kosteudella ja hajottaa välähtelevät ukkosvaarunsa.
Job FinPR 37:12  Ne vyöryvät sinne tänne hänen ohjauksestaan, tehdäkseen maanpiirin päällä kaiken, mitä hän niille määrää.
Job FinPR 37:13  Hän antaa niiden osua milloin maalle vitsaukseksi, milloin siunaukseksi.
Job FinPR 37:14  Ota tämä korviisi, Job; pysähdy ja tarkkaa Jumalan ihmetöitä.
Job FinPR 37:15  Tiedätkö, kuinka Jumala niillä tekonsa teettää ja kuinka hän antaa pilviensä leimausten loistaa?
Job FinPR 37:16  Käsitätkö pilvien punnituksen, hänen ihmeensä, joka on kaikkitietävä?
Job FinPR 37:17  Sinä, jonka vaatteet kuumenevat, kun maa on raukeana etelän helletuulesta,
Job FinPR 37:18  kaarrutatko sinä hänen kanssansa taivaan, joka on vahva kuin valettu kuvastin?
Job FinPR 37:19  Neuvo, mitä meidän on hänelle sanottava; pimeydessämme emme voi tuoda esiin mitään.
Job FinPR 37:20  Olisiko hänelle ilmoitettava, että tahtoisin puhua? Kukapa vaatisi omaa tuhoansa!
Job FinPR 37:21  Ja nyt: ei voida katsella valoa, joka kirkkaana loistaa, kun tuuli on puhaltanut puhdistaen taivaan.
Job FinPR 37:22  Pohjoisesta tulee kultainen hohde; Jumalan yllä on peljättävä valtasuuruus.
Job FinPR 37:23  Kaikkivaltiasta emme saata käsittää, häntä, joka on suuri voimassa, joka ei oikeutta ja täydellistä vanhurskautta polje.
Job FinPR 37:24  Sentähden peljätkööt häntä ihmiset; hän ei katso keneenkään, joka on omasta mielestään viisas."