FinSTLK2017 - Genesis - 43

43:1  Maassa oli kova nälänhätä.

43:2  Kun he olivat syöneet loppuun viljan, jonka olivat tuoneet Egyptistä, heidän isänsä sanoi heille: "Menkää jälleen ostamaan meille vähän ruokaa."

43:3  Juuda vastasi hänelle sanoen: "Mies teroitti meille teroittamalla: 'Ette saa tulla kasvojeni eteen, ellei veljenne ole kanssanne.'

43:4  Jos annat veljemme seurata mukanamme, lähdemme ostamaan sinulle elintarpeita.

43:5  Mutta jos et anna, emme lähde. Sillä mies sanoi meille: 'Ette saa tulla kasvojeni eteen, ellei veljenne ole kanssanne.'"

43:6  Israel sanoi: "Minkä tähden teitte niin pahasti minua kohtaan, että ilmaisitte tuolle miehelle teillä olevan vielä veljen?"

43:7  He vastasivat: "Mies kyseli todella tarkasti meistä ja suvustamme, sanoen: 'Elääkö isänne vielä? Onko teillä vielä veljeä?' Silloin ilmoitimme hänelle, kuten asia on. Saatoimmeko tietää, että hän sanoisi: 'Tuokaa veljenne tänne'?"

43:8  Juuda sanoi isälleen Israelille: "Anna nuorukaisen seurata mukanani, niin me nousemme ja lähdemme matkalle, että jäisimme eloon, sekä me että sinä, vaimomme ja lapsemme, emmekä kuolisi.

43:9  Minä vastaan hänestä, minun kädestäni saat vaatia hänet. Jos en tuo häntä takaisin luoksesi ja aseta häntä eteesi, olen syyllinen edessäsi koko elinaikani.

43:10  Totisesti, jos emme olisi näin vitkastelleet, olisimme jo kaksikin kertaa palanneet sieltä."

43:11  Silloin heidän isänsä Israel sanoi heille: "Jos niin on, tehkää ainakin tämä: ottakaa säkkeihinne maan parhaimpia tuotteita ja viekää ne miehelle lahjaksi: vähän balsamia ja vähän hunajaa, kumihartsia ja mirhaa, pähkinöitä ja manteleita.

43:12  Ottakaa mukaanne kaksinkertainen raha, niin että viette takaisin rahan, joka palautettiin säkkienne suussa. Ehkä se oli erehdys.

43:13  Ottakaa mukaanne myös veljenne, nouskaa ja menkää jälleen miehen luo.

43:14  Jumala, Kaikkivaltias, suokoon, että mies tekisi teille laupeuden ja antaisi toisen veljenne sekä Benjaminin palata kotiin kanssanne. Mutta jos tulen lapsettomaksi, tulen lapsettomaksi."

43:15  Miehet ottivat mukaansa lahjan ja kaksinkertaisen rahan sekä myös Benjaminin, nousivat, menivät Egyptiin ja astuivat Joosefin eteen.

43:16  Kun Joosef näki Benjaminin heidän seurassaan, hän sanoi huoneenhaltijalleen: "Vie nämä miehet sisään. Teurasta teuras ja valmista se, sillä miehet saavat syödä päivällistä kanssani."

43:17  Mies teki, kuten Joosef oli käskenyt, ja vei miehet Joosefin taloon.

43:18  Mutta miehet pelkäsivät, kun heitä vietiin Joosefin taloon, arvellen: "Sen rahan tähden, joka viime kerralla tuli takaisin säkeissämme, he nyt vievät meitä tänne hyökätäkseen ja karatakseen kimppuumme ottaakseen meidät orjiksi ja anastaakseen aasimme."

43:19  Niin he menivät Joosefin huoneenhaltijan luo ja puhuttelivat häntä talon ovella.

43:20  He sanoivat: "Oi kuule, herra, me olemme kerran ennen käyneet täällä ostamassa elintarpeita.

43:21  Kun tulimme yöpaikkaan ja avasimme säkkimme, niin, katso, jokaisen raha oli hänen säkkinsä suussa täysipainoisena. Olemme nyt tuoneet ne mukanamme takaisin.

43:22  Olemme tuoneet mukanamme toisenkin rahan ostaaksemme viljaa elatukseksemme. Emme tiedä, kuka on pannut rahamme säkkeihimme."

43:23  Hän vastasi: "Olkaa rauhassa, älkää pelätkö. Teidän Jumalanne ja teidän isänne Jumala on antanut teidän löytää aarteen säkeistänne. Teidän rahanne on tullut minulle." Sitten hän toi heidän luokseen Simeonin.

43:24  Hän vei miehet Joosefin taloon ja antoi heille vettä jalkojen pesuun ja rehua heidän aaseilleen.

43:25  He laittoivat lahjansa järjestykseen siihen asti, kunnes Joosef tulisi päivälliselle. Sillä he olivat kuulleet, että saisivat aterioida siellä.

43:26  Kun Joosef oli tullut kotiin, he veivät hänelle taloon lahjat, jotka heillä oli mukanaan, ja kumartuivat maahan hänen edessään.

43:27  Hän tervehti heitä ja kysyi: "Kuinka voi teidän vanha isänne, josta puhuitte? Vieläkö hän elää?"

43:28  He vastasivat: "Palvelijasi, meidän isämme, voi hyvin. Hän elää vielä" ja he kumartuivat ja heittäytyivät maahan.

43:29  Hän nosti silmänsä ja näki veljensä Benjaminin, äitinsä pojan, ja kysyi: "Onko tämä teidän nuorin veljenne, josta puhuitte?" Sitten hän sanoi: "Jumala olkoon sinulle, poikani, armollinen."

43:30  Silloin Joosef keskeytti äkkiä puheensa, sillä nähdessään veljensä hän tuli sydämessään liikutetuksi ja etsi tilaisuutta itkeäkseen. Niin hän meni sisähuoneeseen ja itki siellä.

43:31  Pestyään kasvonsa hän tuli sieltä pois, hillitsi itsensä ja käski: "Tarjotkaa ruokaa."

43:32  Tarjottiin erikseen hänelle ja erikseen heille ja erikseen egyptiläisille, jotka aterioivat hänen kanssaan. Egyptiläiset näet eivät voi syödä yhdessä heprealaisten kanssa, sillä se on egyptiläisille kauhistus.

43:33  He istuivat vastapäätä häntä iän mukaan esikoinen ensimmäisenä ja nuorin viimeisenä. Ihmetellen miehet katselivat toisiaan.

43:34  Hän antoi kantaa omasta pöydästään ruokia heille, ja Benjaminin annos oli viisi kertaa suurempi kuin kaikkien muiden. He joivat hänen kanssaan ja juopuivat.