Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
I SAMUEL
Prev Up Next Toggle notes
Chapter 25
I Sa FinSTLK2 25:1  Samuel kuoli, ja koko Israel kokoontui pitämään hänelle valittajaisia. He hautasivat hänet hänen kotipaikkaansa Raamaan. Daavid nousi ja meni Paaranin erämaahan.
I Sa FinSTLK2 25:2  Maaonissa oli mies, jolla oli taloutensa Karmelissa. Mies oli hyvin rikas: hänellä oli kolmetuhatta lammasta ja tuhat vuohta. Hän oli keritsemässä lampaitaan Karmelissa.
I Sa FinSTLK2 25:3  Miehen nimi oli Naabal, ja hänen vaimonsa nimi oli Abigail. Vaimo oli hyvin ymmärtäväinen ja vartaloltaan kaunis, mutta mies oli tyly ja raaka. Hän oli kaalebilainen.
I Sa FinSTLK2 25:4  Kun Daavid kuuli erämaassa, että Naabal keritsi lampaitaan,
I Sa FinSTLK2 25:5  hän lähetti sinne kymmenen nuorta miestä. Daavid sanoi nuorille miehille: "Menkää Karmeliin, ja kun tulette Naabalin luo, tervehtikää häntä nimessäni
I Sa FinSTLK2 25:6  ja sanokaa hänelle: 'Sinä elät rauhassa. Rauhassa elää myös perheesi ja kaikki, mitä sinulla on.
I Sa FinSTLK2 25:7  Olen nyt kuullut, että sinulla on lammasten keritsiäiset. Paimenesi ovat olleet läheisyydessämme. Me emme ole heitä loukanneet, eikä heiltä ole mitään hävinnyt koko sinä aikana, minkä he ovat olleet Karmelissa.
I Sa FinSTLK2 25:8  Kysy nuorilta miehiltäsi, niin he sanovat sen sinulle. Saakoot siis nämä miehet armon silmiesi edessä, sillä mehän olemme tulleet juhlapäivänä. Anna sen tähden palvelijoillesi ja pojallesi Daavidille sitä, mitä sinulla on käsillä.'"
I Sa FinSTLK2 25:9  Kun Daavidin miehet tulivat sinne, he puhuivat Daavidin nimessä Naabalille tämän kaiken ja jäivät hiljaa odottamaan.
I Sa FinSTLK2 25:10  Mutta Naabal vastasi Daavidin palvelijoille ja sanoi: "Kuka Daavid on, kuka on Iisain poika? Tätä nykyä on paljon orjia, jotka karkaavat isäntiensä luota.
I Sa FinSTLK2 25:11  Ottaisinko minä ruokani, juomaveteni ja teuraani, jotka olen teurastanut keritsiäisiini, ja antaisin ne miehille, jotka ovat kotoisin ties mistä?"
I Sa FinSTLK2 25:12  Daavidin miehet kääntyivät ja menivät pois. Tultuaan takaisin he kertoivat hänelle tämän kaiken.
I Sa FinSTLK2 25:13  Daavid sanoi miehilleen: "Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen." Jokainen sitoi miekkansa vyölleen. Daavid itsekin sitoi miekkansa vyölleen. Noin neljäsataa miestä lähti seuraamaan Daavidia, mutta kaksisataa jäi kuormaston luo.
I Sa FinSTLK2 25:14  Eräs nuori mies toi sanan Abigailille, Naabalin vaimolle, ja sanoi: "Katso, Daavid lähetti sanansaattajia erämaasta tervehtimään isäntäämme, mutta hän vain haukkui heitä.
I Sa FinSTLK2 25:15  Miehet ovat kuitenkin olleet meille varsin hyviä: he eivät loukanneet meitä, eikä meiltä hävinnyt mitään koko sinä aikana, minkä kuljeskelimme heidän läheisyydessään ollessamme kedolla.
I Sa FinSTLK2 25:16  He olivat muurina ympärillämme yöllä ja päivällä koko sen ajan, minkä oleskelimme heidän läheisyydessään paimentaessamme lampaita.
I Sa FinSTLK2 25:17  Ajattele nyt ja katso, mitä voit tehdä, sillä onnettomuus uhkaa isäntäämme ja koko hänen taloaan. Hän itse on kelvoton mies, niin ettei hänelle auta puhua."
I Sa FinSTLK2 25:18  Abigail otti joutuin kaksisataa leipää, kaksi leiliä viiniä, viisi lampaanpaistia, viisi sea-mittaa paahdettuja jyviä, sata rusinakakkua ja kaksisataa viikunakakkua ja pani ne aasien selkään.
I Sa FinSTLK2 25:19  Hän sanoi palvelijoilleen: "Menkää edelläni, minä tulen perässänne." Mutta hän ei ilmoittanut sitä miehelleen Naabalille.
I Sa FinSTLK2 25:20  Kun hän sitten ratsasti aasilla alamäkeä vuoren suojassa, katso, Daavid miehineen tuli toista mäkeä alas häntä vastaan, niin että hän joutui kohtaamaan heidät.
I Sa FinSTLK2 25:21  Mutta Daavid oli sanonut: "Mitään saamatta olen suojellut kaikkea, mitä tällä miehellä oli erämaassa, niin ettei mitään ole hävinnyt kaikesta, mitä hänellä oli. Hän on palkinnut minulle hyvän pahalla.
I Sa FinSTLK2 25:22  Jumala rangaiskoon Daavidin vihamiehiä nyt ja vasta: totisesti, minä en jätä kaikesta hänen väestään huomenaamuksi yhtään miespuolista henkiin."
I Sa FinSTLK2 25:23  Mutta kun Abigail näki Daavidin, hän laskeutui nopeasti aasin selästä maahan, lankesi kasvoilleen Daavidin eteen ja kumartui maahan.
I Sa FinSTLK2 25:24  Kun hän oli langennut hänen jalkojensa juureen, hän sanoi: "Minun on syy, herrani. Mutta salli palvelijattaresi puhua sinulle ja kuule palvelijattaresi sanoja.
I Sa FinSTLK2 25:25  Älköön herrani välittäkö mitään tuosta kelvottomasta miehestä, Naabalista, sillä nimi on miestä myöten. Naabal on hänen nimensä, ja houkkamainen hän on. Mutta minä, sinun palvelijattaresi, en ole nähnyt niitä miehiä, jotka sinä, herrani, lähetit.
I Sa FinSTLK2 25:26  Nyt, herrani, niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinä itse elät, jonka Herra on estänyt joutumasta verivelan alaiseksi ja auttamasta itseäsi omalla kädelläsi: käyköön nyt vihamiehillesi ja kaikille, jotka hankkivat onnettomuutta herralleni, niin kuin Naabalille.
I Sa FinSTLK2 25:27  Annettakoon nyt tämä tervehdyslahja, jonka palvelijattaresi on herralleni tuonut, niille miehille, jotka seuraavat herraani.
I Sa FinSTLK2 25:28  Anna palvelijattaresi rikos anteeksi. Sillä Herra on rakentava minun herralleni pysyvän huoneen, koska minun herrani käy Herran sotia, eikä mitään pahaa löydetä sinussa koko elinaikanasi.
I Sa FinSTLK2 25:29  Jos joku nousee vainoamaan sinua ja väijymään henkeäsi, niin herrani henki on tallella elävien kukkarossa Herran, Jumalasi, luona, mutta sinun vihollistesi hengen hän lingolla linkoaa pois.
I Sa FinSTLK2 25:30  Kun Herra tekee herralleni kaiken hyvän, josta hän on sinulle puhunut, ja määrää sinut Israelin ruhtinaaksi,
I Sa FinSTLK2 25:31  niin ei sinua kaada eikä herrani tuntoa vaivaa se, että olisit aiheettomasti vuodattanut verta ja että herrani olisi itse auttanut itseään. Mutta kun Herra on tekevä hyvää herralleni, niin muista palvelijatartasi."
I Sa FinSTLK2 25:32  Niin Daavid sanoi Abigailille: "Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, joka tänä päivänä lähetti sinut minua vastaan.
I Sa FinSTLK2 25:33  Siunattu olkoon ymmärtäväisyytesi, ja siunattu ole sinä itse, joka tänä päivänä estit minut joutumasta verivelan alaiseksi ja auttamasta itseäni omalla kädelläni.
I Sa FinSTLK2 25:34  Mutta niin totta kuin Herra, Israelin Jumala, elää, hän, joka on pidättänyt minut tekemästä sinulle pahaa: jollet sinä joutuin olisi tullut minua vastaan, niin totisesti ei Naabalin väestä olisi huomenna aamun valjetessa ollut jäljellä yhtään miespuolista."
I Sa FinSTLK2 25:35  Sitten Daavid otti häneltä, mitä hän oli hänelle tuonut, ja sanoi hänelle: "Mene rauhassa kotiisi. Katso, olen kuullut sinua ja tehnyt sinulle mieliksi."
I Sa FinSTLK2 25:36  Kun Abigail sitten tuli Naabalin luo, tällä oli talossaan pidot, kuin kuninkaan pidot. Naabalin sydän oli iloinen, ja hän oli kovin juovuksissa. Abigail ei kertonut Naabalille mitään, ennen kuin aamu valkeni.
I Sa FinSTLK2 25:37  Mutta seuraavana aamuna, kun Naabalista oli humala haihtunut, hänen vaimonsa kertoi hänelle, mitä oli tapahtunut. Silloin hänen sydämensä kuoleutui hänen rinnassaan, ja hän ikään kuin kivettyi.
I Sa FinSTLK2 25:38  Sitten noin kymmenen päivän kuluttua Herra löi Naabalia, niin että hän kuoli.
I Sa FinSTLK2 25:39  Kun Daavid kuuli, että Naabal oli kuollut, hän sanoi: "Kiitetty olkoon Herra, joka on kostanut Naabalille häväistykseni ja pidättänyt palvelijansa pahasta ja kääntänyt Naabalin pahuuden hänen oman päänsä päälle." Sen jälkeen Daavid lähetti sanomaan Abigailille, että hän halusi ottaa hänet vaimokseen.
I Sa FinSTLK2 25:40  Kun Daavidin palvelijat tulivat Abigailin luo Karmeliin, he puhuivat hänelle ja sanoivat: "Daavid lähetti meidät luoksesi ottamaan sinut hänelle vaimoksi."
I Sa FinSTLK2 25:41  Hän nousi ylös, kumartui kasvoilleen maahan ja sanoi: "Katso, palvelijattaresi on valmis rupeamaan orjattareksi ja pesemään herrani palvelijain jalat."
I Sa FinSTLK2 25:42  Abigail nousi kiireesti ylös ja istuutui aasin selkään, samoin hänen viisi palvelijatartaan, jotka olivat hänellä seuralaisina. Hän seurasi Daavidin sanansaattajia ja tuli hänen vaimokseen.
I Sa FinSTLK2 25:43  Daavid oli nainut myös Ahinoamin Jisreelistä, niin että he molemmat tulivat hänen vaimoikseen.
I Sa FinSTLK2 25:44  Mutta Saul oli antanut tyttärensä Miikalin, Daavidin vaimon, Paltille, Laiksen pojalle, joka oli kotoisin Gallimista.