Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
JOB
Prev Up Next
Chapter 24
Job FinSTLK2 24:1  "Senkö tähden Kaikkivaltias ei ole varannut tuomion aikoja, ja miksi ne, jotka hänet tuntevat, eivät saa nähdä hänen päiviään?
Job FinSTLK2 24:2  He siirtävät rajoja, ryöstävät laumoja ja laskevat ne laitumelle.
Job FinSTLK2 24:3  Orpojen aasin he vievät ja ottavat lesken lehmän pantiksi.
Job FinSTLK2 24:4  He työntävät tieltä köyhät, kaikkien maan kurjien täytyy piileskellä.
Job FinSTLK2 24:5  Katso, nämä ovat kuin villiaasit erämaassa: lähtevät työhönsä saalista etsien, aro on heidän ja heidän lastensa leipä.
Job FinSTLK2 24:6  Kedolta he korjaavat rehuviljaa ruuakseen, ja poimivat jumalattoman viinitarhasta.
Job FinSTLK2 24:7  Alastomina, ilman vaatteita, he viettävät yönsä, eikä heillä ole peittoa kylmässä.
Job FinSTLK2 24:8  He ovat likomärkiä vuorilla vuotavasta sateesta, ja vailla suojaa he syleilevät kalliota.
Job FinSTLK2 24:9  Äidin rinnoilta riistetään orpo, ja köyhältä otetaan pantti.
Job FinSTLK2 24:10  He kuljeskelevat alastomina, ilman vaatteita, ja nälkäisinä he kantavat lyhteitä.
Job FinSTLK2 24:11  Jumalattomien tarhoissa he pusertavat öljyä ja polkevat viinikuurnaa ja ovat itse janoissaan.
Job FinSTLK2 24:12  Kaupungista kuuluu miesten voihkina, ja haavoitettujen sielu huutaa, mutta Jumala ei ota pois heidän taakkaansa.
Job FinSTLK2 24:13  Nuo ovat valon vihaajia, eivät tunne sen teitä eivätkä palaa sen poluille.
Job FinSTLK2 24:14  Ennen päivän valkenemista nousee murhaaja, tappaa kurjan ja köyhän ja on yöllä kuin varas.
Job FinSTLK2 24:15  Avionrikkojan silmä tähyilee hämärää ja sanoo: 'Yksikään silmä ei minua näe', ja hän peittää kasvonsa.
Job FinSTLK2 24:16  He murtautuvat pimeässä taloihin, päivällä he sulkeutuvat sisään tahtomatta tietää valosta.
Job FinSTLK2 24:17  Sillä kuoleman varjo on heille kaikille aamun vertainen, koska he tuntevat kuoleman varjon kauhut." –
Job FinSTLK2 24:18  "Hän kiitää pois vetten viemänä. Kirottu on hänen peltopalstansa maassa. Hän ei enää käänny viinitarhojen tielle.
Job FinSTLK2 24:19  Kuivuus ja kuumuus ahmaisevat lumiveden, samoin helvetti ne, jotka syntiä tekevät.
Job FinSTLK2 24:20  Äidin kohtu unohtaa hänet, madot syövät hänet herkkunaan. Häntä ei enää muisteta, ja vääryys murskataan kuin puu.
Job FinSTLK2 24:21  Hän ryösti hedelmättömältä, joka ei synnytä, eikä hän tehnyt hyvää leskelle." –
Job FinSTLK2 24:22  "Hän vetää mahtavia voimallaan. Kun hän nousee, kukaan ei ole varma hengestään.
Job FinSTLK2 24:23  Hän antaa heidän olla turvassa, ja heillä on vahva tuki, ja hänen silmänsä valvovat heidän teitään.
Job FinSTLK2 24:24  He ovat kohonneet korkealle vain vähäksi aikaa eikä heitä sitten enää ole. Heidät painetaan alas ja heidät korjataan pois kuten kaikki muutkin. He lakastuvat kuin tähkä.
Job FinSTLK2 24:25  Eikö niin? Kuka osoittaa minut valehtelijaksi ja saattaa sanani tyhjiksi?"