FinRK - Daniel - 2

2:1  Toisena hallitusvuotenaan Nebukadnessar näki unia, joista hän tuli niin levottomaksi, ettei kyennyt nukkumaan.

2:2  Silloin kuningas käski kutsua luokseen tietäjät, manaajat, noidat ja kaldealaiset, jotta he selittäisivät kuninkaalle hänen unensa. He tulivat ja asettuivat kuninkaan eteen,

2:3  ja kuningas sanoi heille: ”Minä olen nähnyt unen, ja mieleni on levoton, kunnes saan tietää sen unen merkityksen.”

2:4  Silloin kaldealaiset sanoivat kuninkaalle aramean kielellä: ”Eläköön kuningas ikuisesti! Kerro uni palvelijoillesi, niin me ilmoitamme sen selityksen.”

2:5  Kuningas vastasi kaldealaisille: ”Tämä minun sanani on peruuttamaton: ellette ilmoita minulle unta ja sen selitystä, teidät hakataan kappaleiksi ja teidän taloistanne tehdään soraläjiä.

2:6  Mutta jos ilmoitatte unen ja sen selityksen, te saatte minulta lahjoja, palkintoja ja suuren kunnian. Ilmoittakaa siis minulle uni ja sen selitys.”

2:7  He vastasivat uudestaan: ”Kuningas kertokoon unen palvelijoilleen, niin me ilmoitamme sen selityksen.”

2:8  Kuningas vastasi: ”Minä huomaan selvästi, että te vain koetatte voittaa aikaa, kun näette, että minun sanani on peruuttamaton.

2:9  Ellette ilmoita minulle unta, teillä on edessänne vain tuo yksi tuomio. Tehän olette sopineet keskenänne, että puhutte edessäni valheellista ja väärää puhetta siinä toivossa, että aika muuttuu. Kertokaa siis minulle uni, niin minä tiedän, että kykenette ilmoittamaan myös selityksen siihen.”

2:10  Kaldealaiset vastasivat kuninkaalle: ”Maan päällä ei ole ihmistä, joka kykenisi ilmoittamaan kuninkaan asian. Eikä yksikään suuri ja mahtava kuningas ole vaatinut tällaista asiaa keneltäkään tietäjältä, manaajalta tai kaldealaiselta.

2:11  Asia, jota kuningas vaatii, on vaikea, eikä ole ketään, joka voisi ilmoittaa sen kuninkaalle paitsi jumalat, joiden asuinsija ei ole ihmisten luona.”

2:12  Tämän kuultuaan kuningas suuttui, vimmastui kovin, ja käski surmata kaikki Baabelin viisaat.

2:13  Kun käsky oli annettu, että viisaat on tapettava, etsittiin myös Danielia ja hänen tovereitaan surmattaviksi.

2:14  Silloin Daniel puhui neuvokkaasti ja taitavasti Arjokille, kuninkaan henkivartijoiden päällikölle, joka oli lähtenyt tappamaan Baabelin viisaita,

2:15  ja kysyi häneltä: ”Miksi kuningas on antanut niin ankaran käskyn?” Silloin Arjok kertoi asian Danielille.

2:16  Niin Daniel meni sisälle palatsiin ja pyysi kuningasta antamaan aikaa, jotta hän voisi ilmoittaa kuninkaalle selityksen.

2:17  Sitten Daniel meni kotiinsa ja kertoi asian tovereilleen Hananjalle, Miisaelille ja Asarjalle

2:18  ja kehotti heitä rukoilemaan armoa taivaan Jumalalta tämän salatun asian tähden, etteivät Daniel ja hänen toverinsa tuhoutuisi yhdessä muiden Baabelin viisaiden kanssa.

2:19  Silloin salaisuus ilmoitettiin Danielille yöllisessä näyssä. Niin Daniel kiitti taivaan Jumalaa

2:20  näillä sanoilla: ”Olkoon Jumalan nimi siunattu ikuisuudesta ikuisuuteen, sillä hänen on viisaus ja voima.

2:21  Hän muuttaa ajat ja hetket, hän syöksee kuninkaat vallasta ja nostaa kuninkaat valtaan. Hän antaa viisaille viisauden ja ymmärtäväisille ymmärryksen.

2:22  Hän paljastaa syvät ja salatut asiat. Hän tietää, mitä on pimeydessä, ja valkeus asuu hänen luonaan.

2:23  Sinua, isieni Jumala, minä kiitän ja ylistän siitä, että olet antanut minulle viisauden ja voiman ja että nyt ilmoitit meille mitä pyysimme ja annoit meidän tietää kuninkaan asian.”

2:24  Niin Daniel meni Arjokin luo, jolle kuningas oli antanut käskyn tuhota Baabelin viisaat ja sanoi hänelle: ”Älä tuhoa Baabelin viisaita! Vie minut kuninkaan eteen, niin minä ilmoitan hänelle selityksen.”

2:25  Arjok vei kiireesti Danielin kuninkaan eteen ja sanoi: ”Minä olen löytänyt Juudan pakkosiirtolaisten joukosta miehen, joka ilmoittaa kuninkaalle selityksen.”

2:26  Kuningas kysyi Danielilta, jonka nimenä oli Beeltesassar: ”Voitko sinä ilmoittaa minulle unen, jonka minä näin, ja sen selityksen?”

2:27  Daniel vastasi kuninkaalle: ”Salaisuutta, jonka kuningas tahtoo tietää, eivät viisaat, manaajat, tietäjät eivätkä tähtienselittäjät voi ilmoittaa kuninkaalle.

2:28  Mutta taivaassa on Jumala, joka paljastaa salaisuudet ja ilmoittaa kuningas Nebukadnessarille, mitä on tapahtuva aikojen lopussa. Tämä on sinun unesi, pääsi näky, jonka näit vuoteellasi.

2:29  Kun sinä, kuningas, olit vuoteessasi, mieleesi nousi ajatus, mitä tapahtuisi tulevaisuudessa. Hän, joka paljastaa salaisuudet, ilmoitti sinulle, mitä on tapahtuva.

2:30  Tämä salaisuus ei paljastunut minulle oman viisauteni avulla ikään kuin minulla olisi sitä enemmän kuin kenelläkään muulla ihmisellä. Se paljastettiin sen vuoksi, että sinä, kuningas, saisit tietää selityksen ja ymmärtäisit sydämesi ajatukset.

2:31  Sinä näit ison kuvapatsaan. Patsas oli valtava ja sen kirkkaus suunnaton. Se seisoi sinun edessäsi, ja se oli hirmuisen näköinen.

2:32  Kuvan pää oli puhdasta kultaa, sen rinta ja käsivarret hopeaa, sen vatsa ja lanteet vaskea.

2:33  Sen sääret olivat rautaa, sen jalkaterät osaksi rautaa, osaksi savea.

2:34  Sitä katsellessasi irtaantui yhtäkkiä kivilohkare ihmiskäden koskematta. Se iski kuvapatsasta jalkoihin, jotka olivat rautaa ja savea, ja murskasi ne.

2:35  Silloin musertuivat yhdellä kertaa rauta, savi, vaski, hopea ja kulta, ja niiden kävi niin kuin akanoiden kesäisillä puimatantereilla: tuuli vei ne, eikä niistä löydetty jälkeäkään. Mutta kivestä, joka oli murskannut kuvapatsaan, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan.

2:36  Tämä oli uni, ja nyt ilmoitamme kuninkaalle sen selityksen.

2:37  Sinä, kuningas, olet kuninkaiden kuningas, jolle taivaan Jumala on antanut vallan, voiman, väkevyyden ja kunnian.

2:38  Hän on antanut sinun käteesi ihmiset, missä ikinä heitä asuu, ja myös kedon eläimet ja taivaan linnut. Hän on asettanut sinut kaikkien niiden valtiaaksi; sinä olet se kultainen pää.

2:39  Mutta sinun jälkeesi nousee toinen valtakunta, joka on halpa-arvoisempi kuin sinun, ja sitten kolmas valtakunta. Se on vaskea ja se hallitsee koko maata.

2:40  Vielä on tuleva neljäs valtakunta, luja kuin rauta. Niin kuin rauta musertaa ja särkee kaiken, niin kuin rauta murskaa, niin sekin musertaa ja murskaa kaikki nuo toiset.

2:41  Se, että näit jalkaterien ja varpaiden olevan osittain savenvalajan savea, osittain rautaa, merkitsee, että se on jakautunut valtakunta. Kuitenkin siinä tulee olemaan myös raudan lujuutta, niin kuin sinä näit rautaa ruukkusaven seassa.

2:42  Se taas, että jalkojen varpaat olivat osaksi rautaa, osaksi savea, merkitsee, että osa siitä valtakunnasta on luja, osa hauras.

2:43  Se, että näit ruukkusaven seassa rautaa, merkitsee, että vaikka ne sekaantuvat toisiinsa ihmissiemenellä, ne eivät liity lujasti toisiinsa, niin kuin ei rautakaan sekoitu saveen.

2:44  Mutta noiden kuninkaiden päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu ja jota ei luovuteta millekään muulle kansalle. Se murskaa kaikki nuo muut valtakunnat ja tekee niistä lopun, mutta itse se pysyy ikuisesti,

2:45  niin kuin sinä näit: kivilohkare irtaantui vuoresta käsin koskematta ja murskasi raudan, vasken, saven, hopean ja kullan. Suuri Jumala on ilmoittanut kuninkaalle, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Tämä uni on tosi ja sen selitys luotettava.”

2:46  Silloin kuningas Nebukadnessar heittäytyi kasvoilleen maahan, osoitti kunnioitusta Danielille ja käski uhrata hänelle ruokauhria ja suitsuketta.

2:47  Kuningas sanoi Danielille: ”Teidän jumalanne on todellakin jumalien jumala ja kuninkaiden herra, salaisuuksien paljastaja, sillä sinä olet pystynyt paljastamaan tämän salaisuuden.”

2:48  Sitten kuningas korotti Danielin suureen arvoon, antoi hänelle paljon kallisarvoisia lahjoja ja koko Baabelin maakunnan hallittavaksi ja asetti hänet kaikkien Baabelin viisaiden ylimmäksi päämieheksi.

2:49  Danielin pyynnöstä kuningas antoi Baabelin maakunnan hallinnon Sadrakin, Meesakin ja Abed-Negon hoidettavaksi. Mutta Daniel jäi kuninkaan hoviin.