Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
PROVERBS
Prev Up Next
Chapter 30
Prov FinSTLK2 30:1  Aagurin, Jaaken pojan, sanat, profeettasana, jonka mies puhui Iitielille, nimittäin Iitielille ja myös Ukalille.
Prov FinSTLK2 30:2  Sillä järjetön olen minä mieheksi, minulla ei ole ihmisen ymmärrystä,
Prov FinSTLK2 30:3  enkä ole oppinut viisautta tullakseni tuntemaan Pyhimmän.
Prov FinSTLK2 30:4  Kuka on noussut taivaaseen ja astunut sieltä alas? Kuka on koonnut kouriinsa tuulen? Kuka on sitonut vedet vaatteeseen? Kuka on asettanut kohdalleen kaikki maan ääret? Mikä on hänen nimensä ja mikä hänen Poikansa nimi? Senhän tiedät?
Prov FinSTLK2 30:5  Jokainen Jumalan sana on taattu. Hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat.
Prov FinSTLK2 30:6  Älä lisää hänen sanoihinsa mitään, ettei hän ota sinua nuhdeltavaksi ja ettet joutuisi valehtelijaksi.
Prov FinSTLK2 30:7  Kahta minä sinulta pyydän, älä niitä minulta koskaan kiellä kuolemaani saakka:
Prov FinSTLK2 30:8  Turha ja valheellinen puhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna. Anna minulle ravinnoksi määräosani leipää,
Prov FinSTLK2 30:9  etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: "Kuka on Herra?" ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.
Prov FinSTLK2 30:10  Älä kieli palvelijasta hänen isännälleen; muutoin hän sinut kiroaa, ja sinä saat siitä kärsiä.
Prov FinSTLK2 30:11  On suku, joka isäänsä kiroaa eikä siunaa äitiään;
Prov FinSTLK2 30:12  suku, joka on omissa silmissään puhdas, vaikka ei ole pesty liastaan!
Prov FinSTLK2 30:13  Suku – kuinka ylpeät ovatkaan sen silmät ja kuinka kopeasti se iskee silmää –
Prov FinSTLK2 30:14  suku, jonka hampaat ovat miekkoja ja leukaluut veitsiä syödäkseen kurjat pois maasta ja köyhät ihmisten joukosta!
Prov FinSTLK2 30:15  Verenimijällä on kaksi tytärtä: "Anna vielä!" "Anna vielä!" Kolme on, jotka eivät kyllikseen saa, neljä, jotka eivät sano: "Jo riittää":
Prov FinSTLK2 30:16  helvetti, hedelmätön kohtu, maa, joka ei saa kyllikseen vedestä, ja tuli, joka ei sano: "Jo riittää."
Prov FinSTLK2 30:17  Joka isäänsä pilkkaa ja pitää halpana totella äitiään, häneltä korpit hakkaavat silmän puron luona, ja kotkan poikaset syövät sen.
Prov FinSTLK2 30:18  Kolme on minusta ihmeellistä, ja neljä on, joita en käsitä:
Prov FinSTLK2 30:19  kotkan tie taivaalla, käärmeen tie kalliolla, laivan tie keskellä merta ja miehen tie neitsyen sydämeen.
Prov FinSTLK2 30:20  Samoin ovat aviorikoksen tehneen vaimon jäljet: hän syö, pyyhkii suunsa ja sanoo: "En ole pahaa tehnyt."
Prov FinSTLK2 30:21  Kolmen alla järisee maa, ja neljän alla se ei kestä:
Prov FinSTLK2 30:22  orjan alla, kun hän kuninkaaksi pääsee, typerän alla, kun hän saa tarpeeksi leipää,
Prov FinSTLK2 30:23  hyljeksityn alla, kun hän saa miehen, ja palvelijattaren, kun hän syrjäyttää emäntänsä.
Prov FinSTLK2 30:24  Neljä on maassa vähäisintä, mutta viisaan viisasta silti:
Prov FinSTLK2 30:25  Muurahaiset ovat voimaton kansa, mutta ne hankkivat leipänsä kesällä;
Prov FinSTLK2 30:26  tamaanit ovat heikko kansa, mutta ne laittavat pesänsä kallioihin;
Prov FinSTLK2 30:27  heinäsirkkaparvella ei ole kuningasta, mutta kaikki lähtevät samalla liikkeelle;
Prov FinSTLK2 30:28  lisko pitää käsillään kiinni ja oleskelee kuninkaan linnoissa.
Prov FinSTLK2 30:29  Kolmella on komea askel, ja neljällä uljas käynti:
Prov FinSTLK2 30:30  leijona, sankari eläinten joukossa, joka ei väisty ketään,
Prov FinSTLK2 30:31  solakka hevonen, tai pässi ja kuningas joukkonsa johdossa.
Prov FinSTLK2 30:32  Jos korottaessasi itseäsi menettelit typerästi ja ajattelit pahaa, laske käsi suullesi.
Prov FinSTLK2 30:33  Sillä maitoa pusertamalla saa voin, nenää pusertamalla saa veren, ja vihoja pusertamalla saa riidan.