FinSTLK2017 - Proverbs - 1

1:1  Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,

1:2  viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,

1:3  taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi sekä

1:4  antamaan viisautta yksinkertaisille, tietoa ja taitoa nuorille.

1:5  Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjeita

1:6  ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän arvoituksiaan.

1:7  Herran pelko on tiedon alku. Tyhmät pitävät halpana viisauden ja kurin.

1:8  Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,

1:9  sillä ne ovat ihana seppele päähäsi ja ketjut kaulaasi.

1:10  Poikani, jos pahantekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.

1:11  Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta ilman syytä.

1:12  Nielaiskaamme kuin helvetti heidät elävältä, kokonaisina kuin hautaan vaipuvat.

1:13  Saamme kaikenlaista kallista tavaraa ja täytämme talomme saaliilla.

1:14  Heitä arpasi kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla." –

1:15  Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he. Pidätä jalkasi heidän poluiltaan.

1:16  Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen ja kiiruhtavat vuodattamaan verta.

1:17  Sillä turhaa on levittää verkko kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät.

1:18  Omaa vertaan he väijyvät ja vaanivat omaa henkeään.

1:19  Näin käy jokaiselle, joka himoitsee toisen omaa. Se vie haltijaltaan hengen.

1:20  Viisaus huutaa kadulla ja antaa äänensä kuulua toreilla.

1:21  Meluisten katujen kulmissa se kutsuu, kaupungissa se lausuu sanansa porttien ovilta:

1:22  Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan teillä pilkkaajilla on halu pilkkaan ja te, tyhmät, vihaatte tietoa?

1:23  Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille Henkeni ja saatan sanani tiedoksenne.

1:24  Mutta kun kutsuin, te estelitte, kun ojensin kättäni, kukaan ei ottanut vaarin,

1:25  vaan te hylkäsitte kaikki neuvoni ettekä suostuneet nuhteisiini,

1:26  niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte.

1:27  Kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus,

1:28  silloin he kutsuvat minua, mutta en vastaa, he etsivät minua, mutta eivät löydä.

1:29  Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet Herran pelkoa

1:30  eivätkä suostuneet neuvooni, vaan pitivät kaikkea nuhdettani halpana,

1:31  he saavat syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat tarpeekseen omista hankkeistaan.

1:32  Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.

1:33  Mutta se, joka minua kuulee, asuu turvassa ja on rauhassa onnettomuuden kauhuilta.